Oppiminen

Language versions: fi en sv

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus, Oppimisen ja oppimateriaalien sekä tutkimusjulkaisujen avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaus

Linjauksen päämäärä

Avoimien oppimateriaalien laatiminen, hyödyntäminen ja yhteis­kehittäminen sekä muut avoimet opetuskäytännöt ovat osa korkeakoulutuksen arkea ja mahdollistavat jatkuvan oppimisen

Johdanto

Tämä linjaus koskee oppimisen avoimuutta, oppimateriaalien avointa saatavuutta ja avoimia oppimis­ ja opetuskäytäntöjä.Tutkimus ja opetus sekä oppiminen ovat aina olleet läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tutkimus tuo esiin uutta tietoa, jota opetus levittää laajemmin ihmisten saataville ja jonka oppiminen tekee osaksi yksilön omia valmiuksia. Siksi tieteen ja tutkimuksen avoimuus on luontevasti kytköksissä oppimisen avoimuuteen.Jotta laajalla yleisöllä olisi aito mahdollisuus hyödyntää avoi­meksi saatettuja tutkimustuloksia, ne on usein jalostettava muo­toon, joka palvelee ja helpottaa niiden hyödyntämistä, leviämistä ja oppimista. Oppimisen tarpeisiin kehitettyjen materiaalien eli oppimateriaalien avoin saatavuus palvelee näin tutkimustulos­ten tunnetuksi tekemistä. Avoimet oppimateriaalit ja esimerkiksi digitalisoitumisen tar­joamat uudenlaiset avoimemmat oppimis­ ja opetuskäytännöt vähentävät tarvetta sitoa oppiminen ja opetus tiettyyn aikaan ja paikkaan. Oppimisen avoimuus on näin luonteva osa uudenlaista joustavaa oppimista, jossa jokaisella on elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta enemmän tilaisuuksia oppia uutta.Linjaus on suomalaisen korkeakoulu­ ja tutkimusyhteisön yhteistyön tulos ja yhteinen näkemys oppimisen ja oppimateri­aalien avoimuuden suunnasta.

Opettajan ja tutkijan vapaus

Linjauksen tavoitteena on toteuttaa avoimuus tavalla, joka tukee ja lisää korkeakouluasteen opettajien ja tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa tutkittua tietoa opetuksessaan ja laati­missaan oppimateriaaleissa. Opetuksen ja oppimateriaalien tarkoituksena on jakaa tutkimukseen perustuvaa tietoa koko yhteiskuntaan. Opettajilla ja tutkijoilla tulee olla mahdolli­suus valita opetuksessaan ja laatimissaan oppimateriaaleissa tähän tarkoitukseen parhaiten sopivat keinot. Korkeakoulu­ ja tutkimusyhteisön tulee taata kannustimet ja rakenteet oppimi­sen ja oppimateriaalien avoimuudelle tavalla, joka kunnioittaa tasavertaisesti opettajien ja tutkijoiden opetuksen ja oppimate­riaalien kehittämiseksi tekemää työtä.

Kansainvälinen ja kansallinen viitekehys

Tämän linjauksen laatimisessa on hyödynnetty sitä laajaa koti­maista ja kansainvälistä työtä, jota oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden hyväksi on tehty. Merkittäviä kansainvälisiä läh­teitä linjauksen luonnostelussa ovat olleet Euroopan komission julkaisu Practical Guidelines on Open Education for Academics: modernising higher education via open educational practices (2019) ja UNESCOn Avoimien oppimateriaalien suositus (2019). Merkittäviä kansallisia saavutuksia ovat opetusministeriön ja opetushallituksen kehittämä ja CSC:n koordinoima kansallinen Avoimien oppimateriaalien kirjasto1 sekä ARENEn ja UNIFIn yhteinen visio korkeakoulujen digitalisaatiolle.

Riskit ja uhat

Vaikka avoimet oppimateriaalit ja muu avoimesti saatavilla oleva opetus ovat hyödyntäjälleen maksuttomia, niiden laatiminen ja muu kehittäminen vaatii monenlaisia resursseja. Riskinä on, että kustannukset ja työmäärät kasautuvat niille yksilöille ja organisaa­tioille, jotka ovat erityisen aktiivisia oppimisen ja oppimateriaalien avaamisessa. Korkeakoulu­ ja tutkimusyhteisön onkin syytä pohtia avaamisesta syntyvien kustannusten ja työmäärien jakautumista ja huolehtia oppimisen ja oppimateriaalien avaamisen tarpeelli­sesta resursoinnista.

Riskinä on myös, että oppimista ja oppimateriaaleja lähdetään avaamaan pakon avulla. Riskiä ehkäisemään on laadittu tekijän päätösvaltaa korostava kansallinen suositus. Kaiken opetuksen ja kaikkien oppimateriaalien avaamiseen velvoittaminen ei ole edes perusteltua, koska osa opetuksesta ja oppimateriaaleista ei välttämättä toimi tietyn opetustilanteen ulkopuolella hyvin. Pakon sijaan oppimisen avaaminen tapahtuu parhaiten kan­nustamalla, esimerkiksi antamalla tunnustusta ja meriittejä oppimisen ja oppimateriaalien avaamisesta. Toisenlaisen uhan taas synnyttää uskomus, että avoimet oppimateriaalit ja muu avoimesti saatavilla oleva opetus voisivat yksinään olla oppimisen ja opetuksen perusta ja korvata vuoro­vaikutteisen lähiopetuksen. Lähiopetusta ei saa unohtaa oppi­misen avoimuutta edistäessä, ja opetuksen kokonaislaatua on hyvä seurata säännöllisesti. Lisäksi on syytä hyödyntää avoimen oppimisen ja avoimien oppimateriaalien tarjoamia mahdollisuuk­sia oppimisen ja opetuksen laadun parantamiseen.

Tietokirjoja kustantavien tieteellisten seurojen ja muiden koti­maisten tutkimusjulkaisijojen huolena on, että oppimateriaalien avoin saatavuus vaikuttaa haitallisesti heidän taloudellisiin toi­mintaedellytyksiinsä. Laadukkaasti kirjoitetuille ja toimitetuille erityisalojen tietokirjoille on kuitenkin oma paikkansa avointen oppimateriaalien rinnalla. Avoimet oppimateriaalit voivat synnyt­tää myös markkinoita erilaisille lisäarvoa tuottaville palveluille. Taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyviä huolenaiheita esiin­tyy myös kaupallista koulutusta ja koulutusvientiä tarjoavissa korkeakouluissa. Koska linjaus ei edellytä avaamaan kaikkea opetusta, korkeakouluille jää mahdollisuuksia opetuksen kaupal­listamiseen. Lisäksi avoimet oppimateriaalit ja muu avoimesti saatavilla oleva opetus tarjoavat markkinointiin liittyviä mahdol­lisuuksia. Laadukkaasti tuotettu avoin oppimateriaali tai verkko­kurssi voi olla merkki laadukkaasta koulutusalan toimijasta ja näin houkutella oppijoita hyödyntämään myös kaupallisia tuotteita ja palveluita.

Linjauksen rakenne ja tausta

Linjauksen on laatinut suomalainen korkeakoulu­ ja tutkimus­yhteisö. Työn edistymisestä on vastannut Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Avoimen tieteen koordinaation oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän erikseen kokoama työryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025.

Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja (a) oppimateriaalien avoimen saatavuuden sekä (b) avoimien oppimis­ ja opetus­käytäntöjen osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä.

Periaatteissa määritellään yleiset ehdot oppimisen ja oppi­materiaalien avoimuuden edistämiselle. Ne sanoittavat korkea­koulu­ ja tutkimusyhteisölle tärkeitä asioita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta edistettäessä. Osalinjauksiin kirjatut tavoit­teet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympä­ristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.

Toimeenpano ja seuranta

Linjausta sovelletaan korkeakoulutuksessa sekä erilaisissa jat­kuvan oppimisen muodoissa, joihin korkeakoulu­ ja tutkimus­yhteisön organisaatiot osallistuvat esimerkiksi järjestäjinä tai yhteistyökumppaneina. Linjausta voidaan tarvittaessa hyödyntää myös muiden koulutusalan organisaatioiden avoimen oppimisen ja avoimien oppimateriaalien käytänteitä suunniteltaessa.

Linjaus astuu vaiheittain voimaan 1.1.2021. Linjauksen yksityis­kohtia täsmennetään suosituksilla, joista 31.5.2022 mennessä on julkaistu:

• Suositus oppimateriaalien avoimessa julkaisemisessa huomioitavista tekijänoikeudellisista asioista
• Avoimen oppimisen laatukriteerit. Osa 1. Avointen oppimateriaalien laatukriteeristö
• Opas avointen oppimateriaalien saavutettavuudesta
• Suositus meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta
• Avoimen oppimisen osaamisvaatimuksetLinjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Avoimen tieteen koordinaatio, joka myös määrittelee vuosittain Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän asiantuntemusta hyödyntäen seurannan riittävät tavoitetasot. Linjausta päivitetään 2024.

Määritelmät

Avoin oppiminen: Oppimisen avaamisella tai avoimella oppimisella (Open Education) tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista suuremmille yleisöille ja kohderyhmille madaltamalla oppimisen esteitä ja lisäämällä sen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Se monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä. Vaikka avoin oppiminen tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen, avoin oppiminen ei ole sama asia kuin digitaalisuutta hyödyntävä oppiminen tai opetuksen tai oppimateriaalien digitalisoiminen.

Avoin oppimateriaali: Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources) tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä, opetus ja oppimistarkoitukseen osittain suunniteltuja materiaaleja tai informaatiota, jotka on

• vapautettu yleiseen käyttöön (Public Domain) tai
• jaettu avoimella lisenssillä, joka antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen.

Lisäksi avoimien oppimateriaalien määriä laskettaessa huomioidaan myös ennen linjauksen voimaantuloa laaditut oppimateriaalit, jotka on lisensoitu osittain avoimilla lisensseillä, jotka kieltävät materiaalin pohjalta muokattujen versioiden julkaisemisen, materiaalin kaupallisen hyödyntämisen tai molemmat (esimerkiksi ND- ja NC- ehtoja sisältävät Creative Commons -lisenssit).

Vaikka tutkimusjulkaisuja voidaan käyttää oppimateriaaleina etenkin ylemmillä koulutustasoilla ja vaikka siten tutkimusjulkaisujen avoimuus tekee näistä avoimia oppimateriaaleinakin, tämä linjaus koskee ennen kaikkea sellaisia oppimateriaaleja, jotka eivät ole ensisijaisesti tutkimusjulkaisuja. Lisäksi linjauksessa yhdeksi avoimeksi oppimateriaaliksi katsotaan pedagogisesti mielekäs ja oppimisessa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus.

Avointen oppimateriaalien määritelmä seuraa UNESCOn 2019 oppimateriaalisuosituksessa annettua avointen oppimateriaalien määritelmää muuten, mutta siitä on poistettu maininta tutkimusmateriaaleista, joita käsitellään Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksessa.

Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt: Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä (Open Educational Practices) tarkoitetaan käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:

• vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä
• opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun ml. oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC kurssit)
• opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, ohjeistukset, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta)
• avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit).

Suomalainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö: Suomalainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö muodostuu osittain samoista toimijoista kuin Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa määritelty suomalainen tutkimusyhteisö. Tarkemmin suomalaiseen korkeakoulu ja tutkimusyhteisöön kuuluvat:

• Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot ja ammattikorkeakoulut

• suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimiva opetus- ja tutkimushenkilöstö ja opetuksen sekä tutkimuksen tukihenkilöt

• suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivat opiskelijat erityisesti silloin, kun he osallistuvat oppimisen ja oppimateriaalien kehittämiseen

• suomalaiset avoimen korkeakouluopetuksen ja avoimen tutkimuksen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, kuten CSC – Tieteen tietotekniikan keskus

• muut suomalaisen tutkimusyhteisön muodostavat toimijat ja organisaatiot (esimerkiksi tutkimuslaitokset, tieteelliset seurat ja kirjastot) erityisesti silloin, kun ne toimivat opetuksen ja oppimateriaalien parissa ja osallistuvat avoimen oppimisen kehittämiseen; Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa näitä kutsutaan muiksi avointa oppimista kehittäviksi organisaatioiksi.

Oppija: Oppijalla tarkoitetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa henkilöä, joka osallistuu suomalaisen korkeakoulun järjestämään koulutukseen tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa tai muutoin hyödyntää suomalaisten korkeakoulujen tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Oppijoihin sisältyvät suomalaisten korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat, mutta oppija ei välttämättä ole tutkinto-opiskelija.

Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset: Avointen oppimisen osaamisvaatimusten kansallisessa suosituksessa määritellään, mitä tietoja ja taitoja avoimen oppimisen osaajan pitäisi hallita. Osaamisvaatimukset muodostavat kolmiportaisen, kumuloituvan asteikon:

• avoimien oppimateriaalien hyödyntäjä ymmärtää avoimen oppimisen peruskäsitteet ja osaa sijoittaa ne laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään, ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki materiaalien hyödyntäjälle antaa ja asettaa, osaa löytää ja hyödyntää avoimia oppimateriaaleja ja muita materiaaleja omassa opetuksessaan tekijänoikeuksia ja lisenssiehtoja noudattaen sekä osaa arvioida avoimien oppimateriaalien laatua,
• avoimien oppimateriaalien laatija ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki oppimateriaalien laatijalle antaa ja asettaa, osaa laatia, julkaista ja kuvailla avoimia oppimateriaaleja, ymmärtää avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä tietosuoja ja tietoturvakysymyksiä sekä osaa osoittaa ansionsa avointen oppimateriaalien laatimisessa
• avoimen oppimisen vaikuttaja tuntee avoimia oppimis ja opetuskäytäntöjä, tietää, miten avoimia oppimateriaaleja ja avoimia verkkokursseja yhteiskehitetään, sekä tunnistaa avoimen oppimisen verkostoitumis- ja ansioitumiskäytäntöjä

Opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvän osaamisen jakaminen: Opetuksen järjestäjillä on monenlaista osaamista opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Osa voi olla kirjalliseen asuun tuotua eksplisiittistä tietoa, kuten erilaisia suunnitelmia opetettavan opintojakson kulusta tai käytettävistä menetelmistä. Osa taas voi olla implisiittisempää osaamista, esimerkiksi kokemuksia opetuksen toteuttamisesta. Tätä osaamistaan voi jakaa toisille monella tavalla, parhaimmillaan myös organisaatiorajojen yli. Kirjallisia tai muita materiaaleja voi suoraan jakaa toisille opetuksen järjestäjille, kun taas implisiittisempää osaamista voi jakaa esimerkiksi esitelmätilaisuuksissa tai epämuodollisena vertaisohjaamisena ja mentoroimisena.

Osaamisen tunnustaminen: Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa oppijan osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon perusteita, suoritettavan koulutuksen perusteita tai tutkintovaatimuksia, mutta on hankittu ja osoitettu toisessa yhteydessä sekä todennettu, sisällytetään osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnustamista edeltää yleensä osaamisen tunnistaminen, jossa koulutustoimija selvittää oppijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen ja osaamisen tunnustaminen muodostavat yhdessä vastaavan toimenpiteen kuin opintosuorituksen hyväksilukeminen, mutta tunnistettava ja tunnustettava osaaminen voi olla muutakin kuin opintosuorituksia

Avoimen oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen osallistaminen: Oppijoita voi osallistaa avoimen oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen monella tasolla. Yksittäinen oppija voi ensinnäkin suunnitella omaa avointa oppimistaan räätälöimällä itselleen koulutuksen erilaisista opintojaksoista. Lisäksi oppijoita voi yleisemmin osallistaa erilaisten avoimessa oppimisessa hyödynnettävien opintojaksojen suunnitteluun esimerkiksi kyselyiden tai työpajojen avulla. Myös opintojaksojen kehittäminen oppijoilta saadun palautteen avulla on avoimen oppimiseen suunnitteluun ja toteutukseen osallistamista.

Oppimistuotos: Oppimistuotos on oppimisen tuloksena syntynyt materiaali, esimerkiksi blogikirjoitus, video tai raportti.

Opetukseen ja arviointiin liittyvien aineistojen jakaminen: Opetukseen ja arviointiin liittyvien aineistojen jakamisella tarkoitetaan esimerkiksi opetussuunnitelmien, arviointimenetelmien sekä opettamisen toteutukseen ja oppimiseen liittyvien ohjeistusten ja kokemusten avointa jakamista.

MyData: MyDatalla (omadatalla) tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilöön liittyvän tiedon hallintaan. MyDatalla tavoitellaan sitä, että henkilö itse voi jatkokäyttää ja hallinnoida omia henkilöä koskevien tietojensa (jatko)käyttöä yhteentoimivalla, koneluettavalla ja selkeällä tavalla. MyDatalla voidaan tarkoittaa myös henkilötietojen osajoukkoa, jossa edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat. MyDatan periaatteet ovat ihmiskeskeinen henkilötiedon hallinta, yksilö ”integraatiopisteenä” – eli tiedonliikkumisen mahdollistajana – yksilön voimaannuttaminen, tiedon siirrettävyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus sekä yhteentoimivuus. Näiden MyData-julistuksessa aukikirjoitettujen periaatteiden avulla voidaan tarkastella MyDatan toteutumisastetta

Kaikille avoin opetus: Opetus muodostaa avoimuuden kannalta jatkumon, jossa toisessa ääripäässä on kaikille avoimesti ja maksutta tarjolla oleva opetus, toisessa taas vainrajatulle ryhmälle (esimerkiksi tutkinto-opiskelijoille) tarkoitettu opetus. Käytännössä eri opetustilanteiden luokitteleminen jompaankumpaan ääripäähän tai niiden väliin voi olla vaikeaa: muuten avoimessa opetuksessa saatetaan resurssien vuoksi joutua rajaamaan esimerkiksi suoritusmerkintöjen antamista, kun taas esimerkiksi ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoille tarkoitetun opetuksen seuraaminen saattaa olla muillekin mahdollista. Tässä linjauksessa määritellään kaikille avoimeen opetukseen kuuluvaksi kaikki opetus, joka on laajasti saatavilla ja johon kuka tahansa voi osallistua maksutta. Oppimissuorituksen myöntäminen kaikille avoimesta opetuksesta voi olla maksullista. Kaikille avoin opetus voi tapahtua lähiopetuksena, etäopetuksena tai hybridinä, esimerkiksi erilaisten avointen verkkokurssien avulla.

Avoimet osaamismerkit: Avoimia osaamismerkkejä (Open Badge) luodaan ja myönnetään osaamisen, taitojen ja saavutusten tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Avoimet osaamismerkit liittyvät usein epävirallisen oppimisen näkyväksi tekemiseen. Avoimilla osaamismerkeillä pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan esimerkiksi se, mitä opimme töissä, harrastuksissa tai erilaisissa luottamustehtävissä. Merkit nähdään keinona tukea elinikäistä oppimista sekä työllistymistä ja niillä pyritään ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä.

Avointen osaamismerkkien alkuperäinen ajatus ei ole pelkästään epävirallisen oppimisen näkyväksi tekeminen, vaan myös se, että parempaan osaamiseen tunnistamiseen päästään, kun organisaatioiden lisäksi myös henkilöt ja yhteisöt voivat tunnistaa ja tunnustaa omaa tai toistensa osaamista, taitoja ja saavutuksia.

Teknisestä näkökulmasta avoin osaamismerkki on kuva, joka sisältää metadataa. Metadata kertoo, kuka on myöntänyt merkin kenelle, mitä merkki tunnistaa ja tunnustaa ja millä kriteereillä. Metadata noudattaa Open Badge -standardia, jonka pohjalta voidaan tarkistaa, onko merkki aito ja onko se voimassa.

Oppimisanalytiikka: Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijasta ja oppimisprosessista kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia tarkoituksena ymmärtää sekä kehittää oppimista ja oppimisympäristöjä. Oppimisanalytiikka kerää, mittaa, analysoi ja raportoi opiskelusta kertyvää dataa, tekniset toiminnallisuudet on sisäänrakennettu uusimpiin oppimisalustoihin. Oppimisanalytiikka perustuu opiskelijan digitaalisiin jälkiin, joita hän opiskelunsa aikana jättää käytettyihin järjestelmiin.

Oppimisen ja opettamisen data: Oppimisen ja opettamisen datalla tarkoitetaan eri alustoihin oppimisen ja opetuksen prosessissa kertyvää tietoa.

Liite 1: Toimenpiteiden aikajana

Heti linjauksen julkaisemisen jälkeen:

• Korkeakoulut ja muut avointa oppimista kehittävät organi­saatiot laativat tämän linjauksen ja sitä täsmentävien suositusten pohjalta avoimista oppimateriaaleista omat ohjeensa, jotka neuvovat esimerkiksi sopimuksellisista asioista, lisensseistä, oppimateriaalien avaamisen työ­kaluista, suositelluista jakamispaikoista sekä avoimien oppimateriaalien löytämisestä ja hyödyntämisestä.
• Korkeakoulut ja muut avointa oppimista kehittävät organi­saatiot tarjoavat avoimien oppimateriaalien laatijoille tukea ja koulutusta lisensointiin, avoimuuteen ja sen käytännön toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.
• Osana avoimen tieteen kansallista seurantaa selvitetään säännöllisesti organisaatioiden valmiuksia tukea avoimien oppimateriaalien laatimista sekä avoimien oppimateriaa­lien laatua ja määrää.
• Avoimien oppimateriaalien tekijöiden suositellaan kuvai­lemaan laatimansa avoimet oppimateriaalit Avointen oppimateriaalien kirjastoon.
• Korkeakoulut ja muut avointa oppimista kehittävät organi­saatiot etsivät Avointen oppimateriaalien kirjaston kanssa menetelmiä, joilla organisaatioiden omiin varantoihin tallennetut avoimet oppimateriaalit tallentuvat myös Avointen oppimateriaalien kirjastoon.
• Tutkimusrahoittajat huomioivat tutkimustulosten pohjalta laadittavat avoimet oppimateriaalit myönteisesti rahoitus­päätöksissä.
• Korkeakoulut ja muut avointa oppimista kehittävät organi­saatiot suunnittelevat ja toteuttavat yhteisiä hankkeita, joissa edistetään kaikkien hankkeeseen osallistujien valmiuksia avoimien oppimateriaalien kehittämiseen, kehitetään yhdessä laadukkaita avoimia oppimateriaaleja ja luodaan verkostoja avoimien oppimateriaalien markkinoimiseen.
• Korkeakoulut ja muut avointa oppimista kehittävät organi­saatiot suunnittelevat ja toteuttavat muiden koulutus­asteiden kanssa yhteistyöhankkeita, joissa hyödynnetään korkeakouluasteen avoimia oppimateriaaleja.
• Suomalainen korkeakoulu­ ja tutkimusyhteisö osallistuu avoimien oppimateriaalien käytön ja arvostuksen edistä­miseen ja tutkimiseen EU:n tasolla.
• Avoimen tieteen koordinaatio viestii avoimista oppi­materiaaleista, niitä koskevasta linjauksesta ja yhteisesti laadituista suosituksista sekä avoimeen oppimiseen liittyvistä palveluista ja hankkeista sekä Suomessa että kansainvälisesti.
• Korkeakoulut ja muut avointa oppimista kehittävät organisaatiot tiedottavat avoimista oppimateriaaleista ja niihin liittyvistä käytänteistä organisaation sisällä sekä kumppaneilleen ja laajemmalle yleisölle kansallisesti ja kansainvälisesti.
• Suomalaiset korkeakoulut ja muut avointa oppimista kehittävät organisaatiot sekä avoimen tieteen koordinaa­tio osallistuvat kansainvälisiin ja erityisesti EU:n yhteis­työhankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää avointen oppimateriaalien kehittämistä ja hyödyntämistä.
• Korkeakouluissa tunnustetaan monipuolisesti avoimen oppimisen kautta saatu osaaminen.
• Korkeakoulut tarjoavat keinoja ja tukea oppimisen saatavuu­den, saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseen.
• Korkeakouluissa osallistetaan oppijoita avoimen oppimi­sen ja opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
• Korkeakoulut selventävät ja julkisesti tiedottavat, miten voi osallistua kaikille avoimeen opetukseen, mukaan lukien lähiopetuksen.
• Korkeakoulut myöntävät alan standardien mukaisia avoi­mia osaamismerkkejä tai suoritusmerkintöjä avoimen oppimisen suorituksista.
• Korkeakoulut ja muut avointa oppimista edistävät organisaatiot toteuttavat yhteistyössä tiedeviestintää ja tiedekasvatusta Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan suositusten mukaisesti.
• Korkeakoulut ja muut avointa oppimista edistävät organi­saatiot tekevät kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä avoimen oppimisen kehittämisessä ja tutkimisessa.

2023

• Avoimen tieteen koordinaatio selvittää rahoitusmekanis­meja avointen oppimateriaalien kehittämiselle vertaile­malla myös kansainvälisiä esimerkkejä.
• Korkeakoulut ja keskeiset rahoittajat sopivat UNIFIn ja ARENEn avustuksella, miten oppimateriaalien avoimen saatavuuden edistämisestä syntyvät kustannukset jakau­tuvat, ja tukevat sopimansa mallin mukaisesti avointen oppimateriaalien laatimista ja päivittämistä.
• Avoimen tieteen koordinaatio selvittää yhdessä korkea­koulujen, tutkimusrahoittajien ja muiden avointa oppi­mista kehittävien organisaatioiden kanssa mahdollisuuk­sia hankkeeseen, joka tutkii korkeakoulujen avoimien oppimateriaalien laatua, määriä, käyttöä ja arvostusta Euroopan Unionin maissa.
• Korkeakoulut tukevat oppijoiden osaamista avoimeen tieteeseen ja oppimiseen liittyvissä teemoissa, kuten lisenssikäytännöissä.
• Korkeakoulut yhdessä avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation kanssa lisäävät opettajien ymmärrystä tekijän oikeuksien asettamista ehdoista oppijoiden tuot­tamien materiaalien avoimelle jakamiselle.
• Korkeakoulut tekevät kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyötä kaikille avoimen opetuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa.
• Korkeakoulut sopivat Digivisio 2030 ­hankkeessa oppimi­sen ja opettamisen datan avaamisen hyvistä käytännöistä.

2024

• Korkeakouluilla on käytössä linjaus, joka ohjaa avoimen oppimisen johtamista, laatutyötä sekä henkilöstön meri­toitumis­ ja kannustinjärjestelmiä tukemaan avoimia oppimis­ ja opetuskäytänteitä.
• Korkeakoulut edistävät opetusta tukevien palveluiden jär­jestämisessä avoimuutta, kuten avoimen datan, avoimien oppimis­ ja yhteistyöalustojen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämistä sekä palveluiden hankinnan läpinäkyvyyttä.
• Korkeakoulujen opetuksen, tietohallinnon ja kirjastojen verkostot edistävät yhteistyössä opetuksessa käytettävien avointen oppimis­ ja yhteistyöalustojen ja ohjelmistojen sekä avoimen oppimisen palveluiden yhteentoimivuutta.
• Korkeakoulu­ ja tutkimusyhteisössä kehitetään osaamista avoimista oppimis­ ja opetuskäytännöistä seuraavilla tavoilla:
• Avoimen tieteen koordinaatio yhteistyössä korkea­koulujen ja muiden avointa oppimista edistävien organisaatioiden kanssa luo avoimien oppimis­ ja opetuskäytäntöjen osaaja verkoston.
• Korkeakoulu­ ja tutkimusyhteisö vakiinnuttaa avoimen oppimisen osaamisvaatimukset osaksi opettajan koulutuksia.
• Korkeakoulut mahdollistavat, että henkilöstö voi kehittää osaamistaan avoimista oppimis­ ja opetus­käytännöistä.
• Korkeakoulut kannustavat henkilöstöään jakamaan ope­tuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvää osaamista.
• Korkeakouluissa on valmiina käytännöt oppijoiden osallis­tamiseen avoimen oppimisen ja opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
• Korkeakoulut ovat kehittäneet ohjeet ja toimintamallit oppimistuotosten avoimeen jakamiseen.
• Korkeakoulut kannustavat opettajia jakamaan avoimesti oppijoille opetukseen ja arviointiin liittyviä aineistoja.
• Korkeakoulut Digivisio 2030 ­hankkeessa alkavat suunnit­telemaan, miten omaan oppimiseen liittyvä tieto on oppi­jan hyödynnettävissä MyData­periaatteiden mukaisesti.
• Korkeakoulut kehittävät alustoja ja palveluita, jotka mah­dollistavat opetuksen digitaalisen avaamisen.
• Avoimen tieteen seurannassa huomioidaan kaikille avoin opetus ja siihen osallistuminen sekä se, miten oppijoille on tarjolla tietoa oppimistuotostensa avoimesta jakamisesta.
• Korkeakoulut alkavat suunnitella Digivisio 2030 ­hank­keessa oppimisen ja opettamisen datan avaamisen mah­dollistavia palveluita.

2025

• Korkeakoulut kannustavat oppijoita jakamaan oppimis­tuotoksiaan avoimesti ja hyödyntämään muiden oppi­joiden avaamia materiaaleja avoimen oppimisen laatu­kriteerejä soveltaen.
• Korkeakouluissa edistetään oppijalle vapaaehtoista avointa jakamis­ ja yhteistyökulttuuria tuomalla esiin avoimen jakamisen tuomia yhteistyö­, vertaiskehitys­ ja käyttö­mahdollisuuksia ja kertomalla avoimen jakamisen riskeistä.

Liite 2: Linjauksen luonnostelu

Linjauksen on luonnostellut Oppimisen avoimuuden asian-tuntijaryhmän kokoama työryhmä, jonka jäseniin kuuluivat:

• Kaisu Clarot Oulun yliopisto
• Minna Fred Laurea-­ammattikorkeakoulu
• Susanna Hasiwar Oulun Yliopisto
• Janniina Heinonen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
• Aino Helariutta Laurea-­ammattikorkeakoulu
• Ira Hietanen-Tanskanen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
• Ilmari Jauhiainen Tieteellisten seurain valtuuskunta
• Joni Kajander Suomen ylioppilaskuntien liitto
• Anne Kärki Satakunnan ammattikorkeakoulu
• Leo Lahti Turun yliopisto
• Anna Lindfors CSC
• Jouni Markkula Oulun yliopisto
• Paula Merikko Opetushallitus
• Minna Niemi-Grundström Tampereen yliopisto
• Seliina Päällysaho Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Maria Rehbinder Aalto­-yliopisto
• Jarkko Toikkanen Oulun yliopisto/Tieteentekijöiden liitto
• Tarmo Toikkanen Open Knowledge Finland / Creative Commons Suomi / Suomen eOppimiskeskus / IT­kouluttajat
• Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulu
• Marjo Vallittu Jyväskylän yliopisto
• Salla Viitanen Tieteentekijöiden liitto
• Terhi Kaipainen Kaakkois-­Suomen ammattikorkeakoulu
• Miki Kallio Oulun yliopisto

Linjauksen luonnostelun pohjana toimi erityisesti korkeakoulu­opettajille suunnattu avoin ennakkokysely, jossa kartoitettiin opettajien kokemuksia avoimista oppimateriaaleista sekä toiveita ja pelkoja tulevasta linjauksesta. Kyselyyn saatiin 108 vastausta. Linjausryhmä on pyrkinyt noudattamaan linjaustyössä seu­raavia arvoja:

• Inhimillisyys – linjauksessa rakenteet on pyritty mukaut­tamaan oppijoiden ja opettajien tarpeisiin eikä oppijoita ja opettajia rakenteisiin
• Yhteisöllisyys – linjaustyöhön on pyritty osallistamaan kaikki merkittävät sidosryhmät, kuten opettajat, oppijat ja organisaatiot
• Monimuotoisuus – linjauksessa pyritään mahdollista­maan monia tapoja toteuttaa avointa oppimista.

Glossary terms:

• Not found Term without namespace

Example of getting Objectives.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjaus
Name (sv)	Policy för öppen utbildning och öppna lärresurser
Name (en)	Policy for open education and educational resources
Description (fi)	Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja (a) oppimateriaalien avoimen saatavuuden sekä (b) avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä. Periaatteissa määritellään yleiset ehdot oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden edistämiselle. Ne sanoittavat korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle tärkeitä asioita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta edistettäessä. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä
Description (sv)	Denna policy har utformats av det finländska högskoleoch forskarsamfundet. Ansvaret för arbetet har legat hos en arbetsgrupp som sammankallats av Expertgruppen för öppen utbildning inom Samordningen av öppen vetenskap vid Vetenskapliga samfundens delegation (TSV). Arbetet har letts av den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning. Denna policy stöder Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025. Denna policy består av gemensamma principer samt delpolicyer för (a) öppen tillgång till lärresurser och b) öppna lärmetoder där mål och åtgärder fastställs.
Description (en)	The policy is composed of joint principles and policy components of (a) open access to educational resources and (b) open educational practices that determine objectives and actions. The principles define the general terms and conditions for promoting open education and educational resources. They consist of important principles for the higher education and research community that must be adhered to in the promotion of openness. The objectives recorded in the policy components are more time-dependent goals that involve concrete actions.
Field	Domain:Education
Validity start	2021
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Laatu	Kvalitet	Quality	Periaate	show / edit
2	Tekijänoikeus	Upphovsrätt	Copyright	Periaate	show / edit
3	Oppijoiden monimuotoisuus	De lärandes diversitet	Diversity of learners	Periaate	show / edit
4	Meritoituminen	Meritering	Merit	Periaate	show / edit

Add new section

Oppimisen avaamisella tai avoimella oppimisella (Open Education) tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista suuremmille yleisöille ja kohderyhmille madaltamalla oppimisen esteitä ja lisäämällä sen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Se monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä. Vaikka avoin oppiminen tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen, avoin oppiminen ei ole sama asia kuin digitaalisuutta hyödyntävä oppiminen tai opetuksen tai oppimateriaalien digitalisoiminen.

Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources) tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä, opetus ja oppimistarkoitukseen osittain suunniteltuja materiaaleja tai informaatiota, jotka on

• vapautettu yleiseen käyttöön (Public Domain) tai
• jaettu avoimella lisenssillä, joka antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen.

Lisäksi avoimien oppimateriaalien määriä laskettaessa huomioidaan myös ennen linjauksen voimaantuloa laaditut oppimateriaalit, jotka on lisensoitu osittain avoimilla lisensseillä, jotka kieltävät materiaalin pohjalta muokattujen versioiden julkaisemisen, materiaalin kaupallisen hyödyntämisen tai molemmat (esimerkiksi ND- ja NC- ehtoja sisältävät Creative Commons -lisenssit).

Vaikka tutkimusjulkaisuja voidaan käyttää oppimateriaaleina etenkin ylemmillä koulutustasoilla ja vaikka siten tutkimusjulkaisujen avoimuus tekee näistä avoimia oppimateriaaleinakin, tämä linjaus koskee ennen kaikkea sellaisia oppimateriaaleja, jotka eivät ole ensisijaisesti tutkimusjulkaisuja. Lisäksi linjauksessa yhdeksi avoimeksi oppimateriaaliksi katsotaan pedagogisesti mielekäs ja oppimisessa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus.

Avointen oppimateriaalien määritelmä seuraa UNESCOn 2019 oppimateriaalisuosituksessa annettua avointen oppimateriaalien määritelmää muuten, mutta siitä on poistettu maininta tutkimusmateriaaleista, joita käsitellään Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksessa.

Creative Commons, maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä, luotiin vuonna 2001. Se on suosituslisenssi avoimille aineistoille useissa maissa. Creative Commons -lisenssit on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Aineiston tekijä päättää itse lisenssistä omien tavoitteidensa mukaisesti. Lähtökohtaisesti CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää aineistoa. Valitsemalla sopivat lisäehdot neljän eri ehdon joukosta tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia sopivaksi katsomallaan tavalla. Lue lisää: https://creativecommons.org/

Creative Commons, the world's most common open licensing system, was created in 2001. It is the preferred licence for open source material in many countries. Creative Commons licences are designed to be easy to use and understand. It is up to the author to decide on the licence according to their own objectives. In principle, a CC licence includes an irrevocable worldwide right to redistribute the material. By choosing the appropriate additional conditions from a list of four, the author can limit these rights as they see fit. Read more: https://creativecommons.org/

Creative Commons, världens vanligaste öppna licenssystem, skapades 2001. Det är den rekommenderade licensen för öppet tillgängligt material i många länder. Creative Commons-licenser (länk på finska) är utformade för att vara lätta att använda och för-stå. Upphovspersonen väljer licens enligt sina egna mål sättningar. Utgångspunkten är att en CC-licens innehåller en oåterkallelig världsomspännande rätt att vidaredistribuera materialet. Genom att välja lämpliga ytterligare villkor bland de fyra nedan kan upphovspersonen begränsa dessa rättigheter på det sätt som hen anser lämpligt. Inga ytterligare begränsningar eller villkor kan knytas till CC-licensen. Läs mer: https://creativecommons.org/

Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä (Open Educational Practices) tarkoitetaan käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:

• vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä
• opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun ml. oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC kurssit)
• opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, ohjeistukset, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta)
• avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit).

Suomalainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö muodostuu osittain samoista toimijoista kuin Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa määritelty suomalainen tutkimusyhteisö. Tarkemmin suomalaiseen korkeakoulu ja tutkimusyhteisöön kuuluvat:

• Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot ja ammattikorkeakoulut

• suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimiva opetus- ja tutkimushenkilöstö ja opetuksen sekä tutkimuksen tukihenkilöt

• suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivat opiskelijat erityisesti silloin, kun he osallistuvat oppimisen ja oppimateriaalien kehittämiseen

• suomalaiset avoimen korkeakouluopetuksen ja avoimen tutkimuksen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, kuten CSC – Tieteen tietotekniikan keskus

• muut suomalaisen tutkimusyhteisön muodostavat toimijat ja organisaatiot (esimerkiksi tutkimuslaitokset, tieteelliset seurat ja kirjastot) erityisesti silloin, kun ne toimivat opetuksen ja oppimateriaalien parissa ja osallistuvat avoimen oppimisen kehittämiseen; Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa näitä kutsutaan muiksi avointa oppimista kehittäviksi organisaatioiksi.

Oppijalla tarkoitetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa henkilöä, joka osallistuu suomalaisen korkeakoulun järjestämään koulutukseen tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa tai muutoin hyödyntää suomalaisten korkeakoulujen tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Oppijoihin sisältyvät suomalaisten korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat, mutta oppija ei välttämättä ole tutkinto-opiskelija.

Avointen oppimisen osaamisvaatimusten kansallisessa suosituksessa määritellään, mitä tietoja ja taitoja avoimen oppimisen osaajan pitäisi hallita. Osaamisvaatimukset muodostavat kolmiportaisen, kumuloituvan asteikon:

• avoimien oppimateriaalien hyödyntäjä ymmärtää avoimen oppimisen peruskäsitteet ja osaa sijoittaa ne laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään, ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki materiaalien hyödyntäjälle antaa ja asettaa, osaa löytää ja hyödyntää avoimia oppimateriaaleja ja muita materiaaleja omassa opetuksessaan tekijänoikeuksia ja lisenssiehtoja noudattaen sekä osaa arvioida avoimien oppimateriaalien laatua,
• avoimien oppimateriaalien laatija ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki oppimateriaalien laatijalle antaa ja asettaa, osaa laatia, julkaista ja kuvailla avoimia oppimateriaaleja, ymmärtää avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä tietosuoja ja tietoturvakysymyksiä sekä osaa osoittaa ansionsa avointen oppimateriaalien laatimisessa
• avoimen oppimisen vaikuttaja tuntee avoimia oppimis ja opetuskäytäntöjä, tietää, miten avoimia oppimateriaaleja ja avoimia verkkokursseja yhteiskehitetään, sekä tunnistaa avoimen oppimisen verkostoitumis- ja ansioitumiskäytäntöjä

Opetuksen järjestäjillä on monenlaista osaamista opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Osa voi olla kirjalliseen asuun tuotua eksplisiittistä tietoa, kuten erilaisia suunnitelmia opetettavan opintojakson kulusta tai käytettävistä menetelmistä. Osa taas voi olla implisiittisempää osaamista, esimerkiksi kokemuksia opetuksen toteuttamisesta. Tätä osaamistaan voi jakaa toisille monella tavalla, parhaimmillaan myös organisaatiorajojen yli. Kirjallisia tai muita materiaaleja voi suoraan jakaa toisille opetuksen järjestäjille, kun taas implisiittisempää osaamista voi jakaa esimerkiksi esitelmätilaisuuksissa tai epämuodollisena vertaisohjaamisena ja mentoroimisena.

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa oppijan osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon perusteita, suoritettavan koulutuksen perusteita tai tutkintovaatimuksia, mutta on hankittu ja osoitettu toisessa yhteydessä sekä todennettu, sisällytetään osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnustamista edeltää yleensä osaamisen tunnistaminen, jossa koulutustoimija selvittää oppijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen ja osaamisen tunnustaminen muodostavat yhdessä vastaavan toimenpiteen kuin opintosuorituksen hyväksilukeminen, mutta tunnistettava ja tunnustettava osaaminen voi olla muutakin kuin opintosuorituksia

Oppijoita voi osallistaa avoimen oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen monella tasolla. Yksittäinen oppija voi ensinnäkin suunnitella omaa avointa oppimistaan räätälöimällä itselleen koulutuksen erilaisista opintojaksoista. Lisäksi oppijoita voi yleisemmin osallistaa erilaisten avoimessa oppimisessa hyödynnettävien opintojaksojen suunnitteluun esimerkiksi kyselyiden tai työpajojen avulla. Myös opintojaksojen kehittäminen oppijoilta saadun palautteen avulla on avoimen oppimiseen suunnitteluun ja toteutukseen osallistamista.

Oppimistuotos on oppimisen tuloksena syntynyt materiaali, esimerkiksi blogikirjoitus, video tai raportti.

Opetukseen ja arviointiin liittyvien aineistojen jakamisella tarkoitetaan esimerkiksi opetussuunnitelmien, arviointimenetelmien sekä opettamisen toteutukseen ja oppimiseen liittyvien ohjeistusten ja kokemusten avointa jakamista.

Med MyData (egendata) avses en människoorienterad approach till hantering av data som gäller individer. Målet med MyData är att en person själv kan hantera användningen av sina personuppgifter på ett sätt som stöder (åter)användning, interoperabilitet, maskinläsbarhet och tydlighet. MyData kan även avse en delmängd personuppgifter som uppfyller tidigare nämnda egenskaper. Principerna för MyData är människoorienterad hantering av personuppgifter, individen som ”integrationspunkt” – det vill säga den som möjliggör informationsflödet – stärkande av individen, möjlighet att överföra information, transparens och ansvarsfullhet samt interoperabilitet. Med hjälp av dessa principer i MyData-deklarationen är det möjligt att granska i vilken grad MyData förverkligas.

MyDatalla (omadatalla) tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilöön liittyvän tiedon hallintaan. MyDatalla tavoitellaan sitä, että henkilö itse voi jatkokäyttää ja hallinnoida omia henkilöä koskevien tietojensa (jatko)käyttöä yhteentoimivalla, koneluettavalla ja selkeällä tavalla. MyDatalla voidaan tarkoittaa myös henkilötietojen osajoukkoa, jossa edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat. MyDatan periaatteet ovat ihmiskeskeinen henkilötiedon hallinta, yksilö ”integraatiopisteenä” – eli tiedonliikkumisen mahdollistajana – yksilön voimaannuttaminen, tiedon siirrettävyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus sekä yhteentoimivuus. Näiden MyData-julistuksessa aukikirjoitettujen periaatteiden avulla voidaan tarkastella MyDatan toteutumisastetta

MyData refers to a people-centred approach to managing person-related information. MyData aims to enable individuals to continue to use and manage the (continued) use of their personal data in an interoperable, machine-readable and clear manner. MyData can also refer to a subset of personal data in which the above features are realised. MyData’s principles involve peoplecentred management of personal data, the individual as the “integration point” – that is, the enabler of the information flow, the individual’s empowerment, transferability of data, transparency and responsibility, and interoperability. These principles, written out in the MyData declaration can be used to examine the degree of implementation of MyData.

Opetus muodostaa avoimuuden kannalta jatkumon, jossa toisessa ääripäässä on kaikille avoimesti ja maksutta tarjolla oleva opetus, toisessa taas vainrajatulle ryhmälle (esimerkiksi tutkinto-opiskelijoille) tarkoitettu opetus. Käytännössä eri opetustilanteiden luokitteleminen jompaankumpaan ääripäähän tai niiden väliin voi olla vaikeaa: muuten avoimessa opetuksessa saatetaan resurssien vuoksi joutua rajaamaan esimerkiksi suoritusmerkintöjen antamista, kun taas esimerkiksi ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoille tarkoitetun opetuksen seuraaminen saattaa olla muillekin mahdollista. Tässä linjauksessa määritellään kaikille avoimeen opetukseen kuuluvaksi kaikki opetus, joka on laajasti saatavilla ja johon kuka tahansa voi osallistua maksutta. Oppimissuorituksen myöntäminen kaikille avoimesta opetuksesta voi olla maksullista. Kaikille avoin opetus voi tapahtua lähiopetuksena, etäopetuksena tai hybridinä, esimerkiksi erilaisten avointen verkkokurssien avulla.

Avoimia osaamismerkkejä (Open Badge) luodaan ja myönnetään osaamisen, taitojen ja saavutusten tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Avoimet osaamismerkit liittyvät usein epävirallisen oppimisen näkyväksi tekemiseen. Avoimilla osaamismerkeillä pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan esimerkiksi se, mitä opimme töissä, harrastuksissa tai erilaisissa luottamustehtävissä. Merkit nähdään keinona tukea elinikäistä oppimista sekä työllistymistä ja niillä pyritään ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä.

Avointen osaamismerkkien alkuperäinen ajatus ei ole pelkästään epävirallisen oppimisen näkyväksi tekeminen, vaan myös se, että parempaan osaamiseen tunnistamiseen päästään, kun organisaatioiden lisäksi myös henkilöt ja yhteisöt voivat tunnistaa ja tunnustaa omaa tai toistensa osaamista, taitoja ja saavutuksia.

Teknisestä näkökulmasta avoin osaamismerkki on kuva, joka sisältää metadataa. Metadata kertoo, kuka on myöntänyt merkin kenelle, mitä merkki tunnistaa ja tunnustaa ja millä kriteereillä. Metadata noudattaa Open Badge -standardia, jonka pohjalta voidaan tarkistaa, onko merkki aito ja onko se voimassa.

Med metadata avses beskrivande och sammanfattande information om forskningsmaterialets kontext, innehåll och struktur, behandling och/eller hantering samt insamling av det.

Metadata or descriptive information refers to the context, content and structure, management and/or processing of research data and information describing and summarising its compilation.

Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijasta ja oppimisprosessista kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia tarkoituksena ymmärtää sekä kehittää oppimista ja oppimisympäristöjä. Oppimisanalytiikka kerää, mittaa, analysoi ja raportoi opiskelusta kertyvää dataa, tekniset toiminnallisuudet on sisäänrakennettu uusimpiin oppimisalustoihin. Oppimisanalytiikka perustuu opiskelijan digitaalisiin jälkiin, joita hän opiskelunsa aikana jättää käytettyihin järjestelmiin.

Oppimisen ja opettamisen datalla tarkoitetaan eri alustoihin oppimisen ja opetuksen prosessissa kertyvää tietoa.