Toimintakulttuuri

Toimintakulttuurin avoimuus

Johdanto

Toimintakulttuurin avoimuus osana kansallista linjaustyötä

Avoin toimintakulttuuri edellyttää uudenlaisia toimintatapoja. Jotta kulttuuri voi muuttua avoimempaan suuntaan voi organisaatio vaatia toimintatavan muutoksia ja samalla sen tulee tarjota palveluita ja kannustimia toiminnan tueksi.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025 mukaisesti suomalainen tutkimusyhteisö on laatinut toimintakulttuurin avoimuuden linjauksen. Linjauksen lähtökohta on tukea julistuksen asettamaa strategista päämäärää, jonka mukaan ”tutkimusyhteisössä vastuullinen avoimuus on osa tutkimuksen arkea läpi koko tutkimusprosessin, ja tutkimusorganisaatioissa on tätä tukevat arviointikäytännöt, kannustimet ja palvelut” (Kuvio 1).

Toimintakulttuurin avoimuuden linjausta tehdessä on käyty läpi kaikki kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation piirissä tehdyt aikaisemmat linjaukset ja suositukset. Tämä linjaus kokoaa yhteen aikaisempia näkökulmia siten, että huomio on organisaation toimintakulttuurin avoimuudessa. Lisäksi aiempia linjauksia täydennetään palveluihin, kannustimiin ja vuorovaikutukseen liittyvillä näkökulmilla. Linjaus ei käsittele avoimen tieteen vuorovaikutuksen kaikkia ulottuvuuksia, vaan keskittyy kansalaistieteeseen ja yritysyhteistyöhön. Vuorovaikutus päätöksentekijöiden kanssa voidaan käsitellä parhaiten erillisessä suosituksessa.

Kuvio 1. Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa. Lähde: Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025, Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta, 2020.

Linjauksen rakenne, toimeenpano ja seuranta

Tämä linjaus sisältää avoimen toimintakulttuurin periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Toimintakulttuurin avoimuuden linjausta täsmentävät kolme suositusta:

• Avoimen toimintakulttuurin palveluiden itsearviointityökalu
• Avoimen tieteen suositus sekä tarkistuslista tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä tehtävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan
• Kansalaistieteen suositus

Strategisten päämäärien, tavoitteiden ja toimenpiteiden toimeenpanoa ja seurantaa tukevat suositukset sisältävät yksityiskohtaisia tarkistuslistoja tai arviointikriteerejä, jotka skaalautuvat kunkin organisaation tarpeisiin. Näin sekä lähtötasoa että seurantaa voidaan toteuttaa organisaation itsearviointina ja osana kansallista avoimen tieteen seurantamallia. Linjauksen tavoitteet tulee saavuttaa Avoimen tieteen julistuksen aikataulussa vuoden 2025 loppuun mennessä. Asetettu aikataulu ei korvaa aiempien linjausten ja suositusten esittämiä tavoiteaikatauluja.

Yritysyhteistyö

Yritysyhteistyötä ei ole käsitelty aiemmissa avoimen tieteen kansallisissa linjauksissa. Yritysyhteistyöllä tarkoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä vastikkeellista tai vastikkeetonta yhteistyötä, joka voi vaihdella epävirallisesta vuorovaikutuksesta järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat mm. sopimustutkimus, tilaustutkimus, koulutus ja konsultointi. Yhteistyön rahoittajana voi toimia julkisen tai yksityisen sektorin organisaatio. Yritysyhteistyössä toteutettavissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa (TKI) tulee ottaa huomioon avoimen tieteen eurooppalaiset ja kansalliset tavoitteet.

Yritysyhteistyössä toteutettavissa TKI-hankkeissa lähtökohdat avoimuuden edistämiselle ovat luottamus ja ymmärrys toisen tavoitteista sekä tarpeista. Tutkijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä säätelevät monet lait, tutkimusta rahoittavien tahojen ehdot sekä hyvä tieteellinen käytäntö. Yritysyhteistyössä täytyy tasapainoilla avoimen sekä salassa pidettävän tiedon välillä, joten tutkimusaineiston avoimuudesta, viestinnästä ja tulosten julkaisemisesta on sovittava TKI-toimintaan osallistuvan tutkimusorganisaation ja yrityksen välisellä sopimuksella. On tärkeää sopia kuinka yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia, -dataa ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti eri osapuolten intressit huomioiden.

Osana avoimen toimintakulttuurin linjaustyötä Avoimuus yritysyhteistyössä -työryhmä on laatinut suosituksen avoimen tieteen toimintatavan toteuttamiseen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä TKI-toiminnassa. Suositus on tarkoitettu tutkimusorganisaatioissa työskenteleville tutkijoille ja tutkimuksen tukipalveluhenkilöstölle, jotka valmistelevat sekä toteuttavat TKI-hankkeita yhteistyössä yritysten kanssa.

Kansalaistiede

Kansalaistiedettä ei ole käsitelty aiemmissa avoimen tieteen kansallisissa linjauksissa. Muutkin kuin tutkijat ovat kautta historian osallistuneet eri tavoin tieteen tekemiseen. Yliopistojen ja muiden tutkimusta tekevien organisaatioiden kehitys, tutkimus­kysymysten monimutkaisuus ja etäisyys jokapäiväisestä elämästä, sekä tarve ylläpitää kalliita ja monimutkaisia laitteita ovat kuitenkin rajoittaneet muiden kuin tutkijoiden osallistumista tieteelliseen tutkimukseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Jatkuvasti kehittyvät informaatio- ja viestintäteknologiat parantavat kansalaistieteilijöiden mahdollisuuksia osallistua tieteellisiin hankkeisiin sekä edistävät sitä kautta suuremman yleisön tietoisuutta tieteellisistä prosesseista ja menetelmistä. Tutkimusorganisaatioiden ja muun yhteisön vuorovaikutus on myös tehokas keino vähentää valeuutisten ja disinformaation negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Oppiminen

Vuonna 2020 julkaistiin Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaus 1 – Oppimateriaalien avoin saatavuus. Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus tukee ja täydentää oppimista koskevan linjauksen toimeenpanoa, mutta tämä linjaus ei muuta aiempien linjausten ja suositusten esittämiä tavoiteaikatauluja.

Tutkimusdata

Vuonna 2021 julkaistiin Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuus. Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus tukee ja täydentää tutkimusaineistoja koskevan linjauksen toimeenpanoa, mutta tämä linjaus ei muuta aiempien linjausten ja suositusten esittämiä tavoiteaikatauluja. Tutkimusmenetelmien avoimuutta ja sitä edistäviä toimenpiteitä käsitellään myöhemmin julkaistavassa erillisessä linjauksessa.

Julkaisut

Vuonna 2019 julkaistiin Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus – Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025 (1): Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saata­vuuden osalinjaus. Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus tukee ja täydentää julkaisuja koskevan linjauksen toimeenpanoa, mutta tämä linjaus ei muuta aiempien linjausten ja suositusten esittämiä tavoiteaikatauluja. Avoimen julkaisemisen tekniikkaa ja teknologiaa koskevat suositukset julkaistaan myöhemmin.

Vastuullinen arviointi

Vuonna 2020 julkaistiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan kokoaman laajapohjaisen työryhmän tuottama Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus. Vaikka tutkijanarvioinnin kansallinen suositus on laadittu yksittäisen tutkijanarvioinnin näkökulmasta, suosituksessa todetaan että ”samoja periaatteita on syytä noudattaa myös arvioitaessa tutkimusorganisaatioita, tutkimusyksiköitä ja tutkimusta jossain laajemmassa yhteydessä”.

Koska Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus käsittelee kattavasti arviointikäytäntöjä, ja kannustimiakin yleisellä tasolla, tässä linjauksessa keskitytään erityisesti vastuullista arviointia edistäviin palveluihin. Linjauksessa tähdennetään myös kannustimien merkitystä, joilla organisaatiot edistävät avointa tiedettä ja toimintakulttuuria. Kannustimien osalta Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus toteaa, että tieteellisen laadun arvioinnissa huomioidaan laajasti erimuotoiset ja -kieliset tutkimustuotokset. Arvioinnissa tulee huomioida myös avoimen tieteen näkökohdat, mukaan lukien toiminta avoimen saatavuuden edistämiseksi, tutkimuksen eettisten periaatteiden toteutuminen, toiminta opettajana ja ohjaajana, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus, sekä toiminta tutkimus- ja muissa yhteisöissä. Toimintakulttuurin avoimuuden linjauksen toimenpidesuositukset tukevat vastuullisen arvioinnin linjauksen toimeenpanosuunnitelmaa.

Avoimeen toimintakulttuuriin kannustaminen

Tässä linjauksessa huomiota kiinnitetään erityisesti organisaation avoimiin toimintatapoihin, joihin kuuluvat avoimen tieteen palvelujen koordinointi, toteutus ja seuranta, sekä tuki tutkijoiden vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa. Linjaus ei käsittele avointa hallintoa, josta on olemassa oma kansallinen ohjeistuksensa Avoin hallinto ja osallisuuden edistäminen Suomessa. Valtion, ministeriöiden ja muiden kansallisen tason toimijoiden rooli on myös tärkeä, koska organisaatiot tarvitsevat toimintaympäristön, jossa säädökset ja resurssit mahdollistavat avoimen toimintakulttuurin edistämisen.

Kansainvälinen viitekehys

Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus nojaa vahvasti kansainvälisiin avoimen tieteen politiikan tavoitteisiin. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27. artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista”.

Vuonna 2021 julkaistussa UNESCOn avoimen tieteen suosituksessa ”avoin tiede määritellään laajaksi rakennelmaksi, joka yhdistää erilaisia liikkeitä ja käytäntöjä, jotka pyrkivät tekemään monikielisestä tieteellisestä tiedosta kaikille avoimesti saatavaa, saavutettavaa ja uudelleenkäytettävää, lisäämään tieteellistä yhteistyötä ja tiedonjakamista tieteen ja yhteiskunnan hyväksi sekä avaamaan tieteellisen tiedon luomisen, arvioinnin ja levittämisen prosesseja yhteiskunnallisille toimijoille perinteisen tutkimusyhteisön ulkopuolella”.

Euroopan komission avoimen tieteen politiikka määrittää avoimen tieteen laajasti perustuen kahdeksaan pilariin, joita ovat avoin data, EOSC-infrastruktuuri, uuden sukupolven metriikka, meritoituminen, tieteellisen viestinnän tulevaisuus, tutkimusetiikka ja tulosten toistettavuus, koulutus ja osaaminen sekä kansalaistiede. Eurooppalaisen avoimen tieteen politiikan ytimessä on myös arviointikulttuurin uudistus. Komission marraskuussa 2021 julkaisema raportti Towards a reform of the research assessment system on hyvin linjassa suomalaisen tutkimusyhteisön tuottaman Vastuullisen tutkijanarvioinnin suosituksen kanssa.

Avoimen toimintakulttuurin kustannukset

Avoimeen toimintakulttuuriin siirtyminen vaatii resursseja ja osaamista, ja tästä aiheutuvia kustannuksia ei voida jättää yksin organisaatioiden vastuulle. Kansainväliset selvitykset kuitenkin osoittavat, että avoimuuden toteuttamatta jättämisen kustannukset ovat huomattavasti korkeammat1, mutta avoimen tieteen kustannusten ja hyötyjen suhde ei ole kuitenkaan itsestään selvä2. Tarvitaan lisää tutkimus- ja selvitystoimintaa avoimen tieteen panostuksista ja tuotoista suomalaisen yhteiskunnan, tutkimusjärjestelmän ja organisaatioiden näkökulmasta huomioiden tieteen avoimuuden kansainvälinen konteksti. Kustannustehokkuutta voidaan lisätä kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä.

Tutkijan vapaus ja vastuu

Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus koskee erityisesti organisaation toimintaa tutkijan vapauden tukemiseksi. Linjauksella ei pyritä vaikuttamaan siihen mitä tai miten tutkitaan. Vastuu toimintakulttuurin avoimuuden toteuttamisesta on yhtä lailla yksittäisillä tutkijoilla kuin tutkimusorganisaatioillakin, mutta tutkimusorganisaatioiden vastuulla on tarjota palveluita ja kannustimia toteutumisen tueksi.

Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus

Määritelmät

Kannustin: Kannustimilla tarkoitetaan suoraan arvostuksen, esimerkiksi arviointikriteerien, huomionosoitusten tai palkitsemisen kautta tapahtuvaa motivointia.

Kansalaistiede: Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset, eli kansalaistieteilijät, osittain tai kokonaan toteuttavat. Kansalaistiede voi palvella myös viranomaistietoa. Kansalaistieteilijät voivat osallistua tutkimuksen tekemisessä monella tavalla. He voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Vastuullisessa kansalaistieteessä tärkeää on, että ihmiset eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä. Kansalaistieteestä voidaan käyttää myös nimityksiä osallistava tiede, joukkoistettu tiede tai kansalaishavainnointi. Kansalaistiede edellyttää, että:

1. Kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa.
2. Kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä.
3. Tutkimusta tulee yleensä johtaa koulutettu tieteilijä.

Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Palvelu: Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa palvelut ymmärretään toimintoina, joilla organisaatio tekee mahdolliseksi ja edesauttaa avointa toimintakulttuuria.

TKI-toiminta: TKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaa.

Toimintakulttuuri: Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa toimintakulttuurilla tarkoitetaan tieteen ja tutkimuksen toimintaympäristöä ja tapoja.

Tutkimusdata: Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).

Yritysyhteistyö: Yritysyhteistyöllä tarkoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä vastikkeellista tai vastikkeetonta yhteistyötä, joka voi vaihdella epävirallisesta vuorovaikutuksesta järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat mm. sopimustutkimus, tilaustutkimus, koulutus ja konsultointi. Yhteistyön rahoittajana voi toimia julkisen tai yksityisen sektorin organisaatio.

Periaatteet

Periaate 1: Vastuullisuus

Vastuullisuus, eli luotettavuus, eettisyys, toistettavuus ja läpinäkyvyys, on reunaehto avoimuudelle.

Periaate 2: Vastavuoroisuus

Toimintakulttuurin avoimuus edellyttää vastavuoroisuutta, joka ilmenee sekä organisaation sisäistä että ulkopuolista toimintaa hyödyttävänä vuorovaikutuksena kaikille osapuolille.

Periaate 3: Toteutuminen

Avoimen toimintakulttuurin toteutuminen edellyttää läpinäkyvyyttä, palveluja ja kannustimia.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoite 1: Avoin toimintakulttuuri

Organisaatiossa on vastuutettu ja aikataulutettu avoimen tieteen palvelujen koordinointi, toteutus ja seuranta, sekä riittävä tuki tutkijoiden vuorovaikutukselle yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Palvelut. Organisaatio toteuttaa ja seuraa avoimen tieteen palveluita koordinoidusti
2. Vuorovaikutus. Organisaatio panostaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta edistäviin viestinnällisiin, juridisiin ja tietoteknisiin palveluihin ja toimintatapoihin.
3. Tietosuoja. Organisaatio huolehtii henkilötietojen ja kaikkien osapuolten toimintaa sisältävien luottamuksellisten ja/tai salassa pidettävien tietojen lainmukaisesta ja vastuullisesta käsittelystä.
4. Yhteistyö. Organisaatio hyödyntää avoimen tieteen kehittämisessä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Tavoite 2: Yritysyhteistyö

Organisaatio edistää yritysyhteistyössä tehtävän tutkimuksen avoimuutta tarjoamalla tutkijoille riittävää ja asianmukaista tukea ja koulutusta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Tietoisuus. Organisaatio kasvattaa henkilöstön tietoisuutta avoimen tieteen lähtökohdista, keinoista ja reunaehdoista yritysyhteistyössä tehtävässä tutkimuksessa.
2. Ohjeistus. Organisaatio tarjoaa tutkijoille selkeän ohjeistuksen avoimuuden edistämiseksi yrityshankkeissa.
3. Omistajuus ja hyödyntäminen. Organisaatio huolehtii, että tulosten ja aineiston omistajuudesta, hyödyntämisestä ja jakamisesta sovitaan yrityskumppanin kanssa hankkeen alkuvaiheessa.
4. Sopiminen. Organisaatio solmii yrityskumppanin kanssa tarvittavat sopimukset avoimuutta edistävästi aina kun mahdollista.
5. Tukipalvelut. Organisaation tarjoamissa tukipalveluissa on riittävä osaaminen avoimuuden ja yrityshankkeiden erityispiirteiden huomioimiseksi osana sopimusprosessia.
6. Julkaisu- ja viestintäsuunnitelma. Organisaatio tukee tutkijaa avoimuutta edistävän julkaisu- ja viestintäsuunnitelman laatimisessa yrityshankkeen alkuvaiheessa.
7. Koulutus. Organisaatio huomioi yrityshankkeet tarjoamissaan avoimen tieteen koulutuksissa.
8. Hyvä tieteellinen käytäntö. Organisaatio varmistaa, että yrityshankkeissa organisaation edustajana toimiva tutkija huolehtii hyvän tieteellisen käytännön toteutumisesta.

Tavoite 3: Kansalaistiede

Organisaatio edistää kansalaistieteen toimintaedellytyksiä tarjoamalla siihen osallistuville tutkijoille ja muille tahoille riittävää ja asianmukaista tukea ja koulutusta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Tietoisuuden lisääminen. Organisaatio kasvattaa henkilöstön tietoisuutta avoimen tieteen lähtökohdista, keinoista ja reunaehdoista kansalaistieteen menetelmin tehtävässä tutkimuksessa
2. Ohjeistus. Organisaatio tarjoaa tutkijoille selkeän ohjeistuksen kansalaistiedehankkeisiin.
3. Koulutus. Organisaatio ottaa huomioon kansalaistieteen tarjoamissaan avoimen tieteen koulutuksissa.
4. Datanhallinta. Organisaatio tukee datanhallintasuunnitelman laadintaa kansalaistiedehankkeissa.
5. Viestintä. Organisaatio tukee tutkijaa riittävän yleistajuisessa julkaisemisessa ja viestinnässä kansalaistieteen periaatteiden mukaisesti.
6. Julkaisu- ja viestintäsuunnitelma. Organisaatio tukee tutkijaa julkaisu- ja viestintäsuunnitelman laatimisessa kansalaistiedehankkeen alkuvaiheessa.
7. Hyvä tieteellinen käytäntö. Organisaatio varmistaa, että kansalaistiedehanketta johtava tutkija huolehtii hyvän tieteellisen käytännön toteutumisesta.
8. Järjestelmät. Organisaatio huolehtii kansalaistiedehankkeita tukevien järjestelmien saattamisesta riittävälle tasolle.

Tavoite 4: Oppiminen

Organisaatio edistää avoimen oppimisen toimintakulttuuria varmistamalla ajan tasaisilla palveluilla sen, että kaikilla opetusta järjestävillä henkilöillä on tasavertainen mahdollisuus järjestää avointa opetusta sekä laatia ja julkaista avoimia oppimateriaaleja organisaatiosta, opetusalasta tai uravaiheesta riippumatta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset. Organisaatio huolehtiii yhteistyössä avoimen tieteen koordinaation kanssa, että opetusta järjestävillä henkilöillä on mahdollisuus suorittaa kansallisten avoimen oppimisen osaamisvaatimusten mukaiset avointen oppimateriaalien hyödyntäjän ja laatijan valmiudet.
2. Tekijänoikeudet, lisenssit ja sopimukset. Organisaatio edellyttää, että avointa opetusta järjestettäessä ja avoimia oppimateriaaleja laadittaessa ja tuotettaessa kunnioitetaan tekijänoikeuksia, ja järjestää tukea oppimateriaalien avoimeen lisensointiin.
3. Materiaalien löydettävyys. Organisaatio suosittelee, että avoimien oppimateriaalien laatijat vievät oppimateriaalien metatiedot mahdollisimman kattavasti Avointen oppimateriaalien kirjastoon.
4. Materiaalien saavutettavuus. Organisaatio varmistaa, että järjestetyssä avoimessa opetuksessa ja laadituissa avoimissa oppimateriaaleissa noudatetaan kansallisia saavutettavuuskriteerejä.
5. Viestintä. Organisaatio huolehtii, että sen viestintäkanavissa on esillä avoimeen oppimiseen liittyvää viestintää.
6. Verkko-opetuksen välineet. Organisaatio varmistaa, että opetusta järjestävillä henkilöillä on käytössään opetuksen avaamisen mahdollistavat verkko-opetuksen välineet ja niihin tukea.
7. Laatukriteerit ja toimituksellinen tuki. Organisaatio tarjoaa tukea avoimen opetuksen ja avointen oppimateriaalien laadun kehittämiseksi.
8. Avointen materiaalien hyödyntäminen opetuksessa. Organisaatio kannustaa opetuksen järjestäjiä hyödyntämään avoimia materiaaleja opetuksessa.

Tavoite 5: Tutkimusdata

Organisaatio edistää tutkimusdatan avoimuutta FAIR-periaatteiden mukaisesti. Tutkimusorganisaation henkilöstölle ja opiskelijoille on saatavilla palveluja kaikkiin datan elinkaaren vaiheisiin. Palveluilla varmistetaan, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus saattaa vähintään tutkimuksen metadata ja mahdollisuuksien mukaan koko tutkimusdata uudelleen käytettäviksi riippumatta organisaatiosta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Datanhallinnan lähituki. Organisaatio tarjoaa datanhallinnan geneerisen tason palveluita täydentävää lähitukea kaikkiin datan elinkaaren vaiheisiin ja mahdollistaa tutkijoiden ja tukipalvelujen asian tuntijoiden erikoistumisen ala-, menetelmä- tai datatyyppikohtaiseksi lähitueksi.
2. Koulutus. Organisaatiossa on saatavilla datanhallinnan koulutusta. Henkilöstöä ja opiskelijoita kannustetaan osallistumaan koulutukseen.
3. Datanhallintasuunnitelmat. Organisaatio edellyttää ja tukee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojekteja luomaan ja ylläpitämään datanhallintasuunnitelmaa koko datan elinkaaren ajan.
4. Immateriaali- ja sopimuspalvelut. Organisaatio on rakentanut tutkijalähtöisen prosessin tutkimusdatan immateriaali-, sopimus- ja lupa-asioiden huomioimiseksi tutkimusprojekteissa.
5. Tietosuoja- ja tietoturvapalvelut. Tutkimusprojekteille on järjestetty tietosuojan varmistamiseksi tukipalvelut, koulutus sekä tietoturvalliset datan keruun, käsittelyn ja tallennuksen infrastruktuuripalvelut.
6. Pysyvät tunnisteet. Organisaatio avustaa tutkijoita ORCiD-tutkijatunnisteen ja (meta)datan pysyvien tunnisteiden hankkimisessa.
7. Datan julkaiseminen. Organisaatio kartuttaa ja ylläpitää kattavia ja avoimia tutkimusdatan metatietoja, jotka on linkitetty mahdollisesti myös tutkimusmenetelmiin, -julkaisuihin ja -infrastruktuureihin, mikäli datan luonne sen mahdollistaa.
8. Pitkäaikaissäilytys. Organisaatio varmistaa tutkimusdatan pitkäaikaissäilytyksen linjaamalla eri tyyppisten datojen säilytysajat ja -paikat ja tarjoamalla neuvontaa ja teknistä tukea tarvittaessa yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.

Tavoite 6: Julkaisut

Organisaatio edistää avoimen julkaisemisen toimintakulttuuria varmistamalla ajantasaisilla palveluilla sen, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus julkaista tutkimus- ja kehittämistyönsä tulokset avoimesti riippumatta organisaatiosta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Avoimen julkaisemisen lähituki. Organisaatio luo avoimen julkaisemisen tukipalvelut joko yksin tai yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.
2. Julkaisuarkistot. Organisaatio ylläpitää julkaisuarkistoa tai siihen rinnastettavaa järjestelmää joko yksin tai yhdessä muiden organisaatioiden kanssa.
3. Avointen julkaisujen käyttö. Organisaatio kannustaa henkilöstöä käyttämään avoimia julkaisuja opetuksessa, tutkimuksessa, asiantuntijatyössä ja opiskelussa.
4. Uudet avoimet julkaisumuodot, -käytänteet ja julkaisualustat. Organisaatio edistää avointen julkaisukäytäntöjen ja -muotojen sekä julkaisualustojen kehittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti.
5. Avoimet opinnäytteet. Organisaatioissa on politiikka ja ohjeistus opinnäytteiden avoimeen julkaisemiseen ja alusta niiden julkaisemiseen.
6. Tiedekustantaminen. Organisaation oma tiedekustantaminen on tuettua, ja julkaisutuotanto on avointa ja lisensoitu avoimilla lisensseillä.
7. Pysyvät tunnisteet. Organisaatio varmistaa pysyvien tunnisteiden käytön.
8. Pitkäaikaissäilytys. Organisaatio varmistaa avointen julkaisujen pitkäaikaissäilytyksen ja -saatavuuden hyödyntäen soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä palveluita/palveluntarjoajia.
9. Avoimuuden kustannusten seuranta. Organisaatiolla on käsitys avoimuuden kustannuksista sekä ymmärrys siitä, miten organisaation avoin julkaiseminen rakentuu.

Tavoite 7: Vastuullinen arviointi

Organisaatiolla on käytössään tutkimuksen vastuullista arviointia tukevat käytännöt, kriteerit sekä tietopohja monimuotoisten tuotosten ja ansioiden dokumentointiin, jotka mahdollistavat avointa tiedettä ja toimintakulttuuria edistävät kannustimet osana suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja niiden henkilöstön arviointia ja meritoitumista.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Vastuulliset käytännöt. Organisaatio huolehtii, että tutkimuksen ja tutkijan arvioinnissa noudatetaan Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt -suosituksen mukaisia vastuullisia ja avoimia käytäntöjä.
2. Kannustimet. Organisaatio huolehtii, että tutkimuksen ja tutkijan arvioinnissa huomioidaan laajasti ja monipuolisesti erimuotoiset ja -kieliset tutkimustuotokset (esim. julkaisut, data, ohjelmistot), meriitit ja vaikuttavuus, sekä toiminta avoimen tieteen edistämiseksi.
3. Tietopohja. Organisaatio mahdollistaa ja varmistaa, että arviointien tueksi tuotetaan avoimen tieteen näkökohdat huomioiva tietopohja, joka mahdollistaa erimuotoisten tutkimustuotosten, meriittien ja vaikuttavuuden kattavan ja vertailu kelpoisen dokumentoinnin.
4. Laadullisen arvioinnin tuki. Organisaatio mahdollistaa laadullisen informaation, kuten laadun ja vaikuttavuuden narratiivit ja tapauskuvaukset, tuottamisen ja hyödyntämisen arvioinneissa.
5. Läpinäkyvyys ja seuranta. Organisaatio varmistaa, että arvioinneissa toimitaan avoimesti ja läpinäkyvästi ja vastuullisen arvioinnin toteutumista seurataan kaikissa arviointiprosesseissa organisaatio tasolta yksilötasolle.
6. Ohjeistus ja lähituki. Organisaatio varmistaa, että kaikilla arvioinnin osapuolilla on riittävä ohjaus, ohjeistus, ja resurssit vastuulliseen arviointiin.
7. Vastuutaho. Organisaatio määrittää oman vastuu tahon, johon tutkijat voivat ottaa yhteyttä, jos arvioinnin vastuullisuudessa ilmenee puutteita.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus
Name (sv)	Policy för öppen forksningskultur
Name (en)	Policy for Open Scholarship
Description (fi)	Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus kokoaa yhteen kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation piirissä tehtyjen aikaisempien linjausten ja suositusten näkökulmia siten, että huomio on organisaation toimintakulttuurin avoimuudessa. Lisäksi aiempia linjauksia täydennetään palveluihin, kannustimiin ja vuorovaikutukseen liittyvillä näkökulmilla.
Description (sv)	Denna riktlinje består av tidigare riktlinjer och rekommendationer som gjorts inom ramen för den nationella samordningen av öppen vetenskap och forskning så att fokus nu ligger på öppenheten i organisationens forskningskultur. Dessutom kompletteras de tidigare riktlinjerna med perspektiv på tjänster, incitament och kommunikation.
Description (en)	The policy for open scholarship brings together the previous policies and recommendations made within the framework of the Open Science and Research Coordination. The policy focuses on the culture of open scholarship of an organisation. In addition, previous policies will be supplemented with perspectives related to services, incentives, and interaction.
Field	Domain:Scholarship
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Avoin toimintakulttuuri	Öppen forskningskultur	Culture of open scholarship	Tavoite	show / edit
2	Yritysyhteistyö	Företagssamarbete	Business collaboration	Tavoite	show / edit
3	Kansalaistiede	Medborgarforskning	Citizen science	Tavoite	show / edit
4	Oppiminen	Utbildning	Education	Tavoite	show / edit
5	Tutkimusdata	Forskningsdata	Research data	Tavoite	show / edit
6	Julkaisut	Publikationer	Publications	Tavoite	show / edit
7	Vastuullinen arviointi	Ansvarsfull utvärdering	Responsible assessment	Tavoite	show / edit
1	Vastuullisuus	Ansvarsfullhet	Responsibility	Periaate	show / edit
2	Vastavuoroisuus	Ömsesidighet	Reciprocity	Periaate	show / edit
3	Toteutuminen	Förutsättningar	Requirements	Periaate	show / edit

Add new section

Yritysyhteistyöllä tarkoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä vastikkeellista tai vastikkeetonta yhteistyötä, joka voi vaihdella epävirallisesta vuorovaikutuksesta järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat mm. sopimustutkimus, tilaustutkimus, koulutus ja konsultointi. Yhteistyön rahoittajana voi toimia julkisen tai yksityisen sektorin organisaatio.

Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset, eli kansalaistieteilijät, osittain tai kokonaan toteuttavat. Kansalaistiede voi palvella myös viranomaistietoa. Kansalaistieteilijät voivat osallistua tutkimuksen tekemisessä monella tavalla. He voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Vastuullisessa kansalaistieteessä tärkeää on, että ihmiset eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä. Kansalaistieteestä voidaan käyttää myös nimityksiä osallistava tiede, joukkoistettu tiede tai kansalaishavainnointi. Kansalaistiede edellyttää, että:

1. Kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa.
2. Kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä.
3. Tutkimusta tulee yleensä johtaa koulutettu tieteilijä.

Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).

Kannustimilla tarkoitetaan suoraan arvostuksen, esimerkiksi arviointikriteerien, huomionosoitusten tai palkitsemisen kautta tapahtuvaa motivointia.

Med metadata avses beskrivande och sammanfattande information om forskningsmaterialets kontext, innehåll och struktur, behandling och/eller hantering samt insamling av det.

Metadata or descriptive information refers to the context, content and structure, management and/or processing of research data and information describing and summarising its compilation.

Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa palvelut ymmärretään toimintoina, joilla organisaatio tekee mahdolliseksi ja edesauttaa avointa toimintakulttuuria.

TKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa toimintakulttuurilla tarkoitetaan tieteen ja tutkimuksen toimintaympäristöä ja tapoja.

Julkaisukanavassa ilmestynyt tutkimustuotos.

Avointen oppimisen osaamisvaatimusten kansallisessa suosituksessa määritellään, mitä tietoja ja taitoja avoimen oppimisen osaajan pitäisi hallita. Osaamisvaatimukset muodostavat kolmiportaisen, kumuloituvan asteikon:

• avoimien oppimateriaalien hyödyntäjä ymmärtää avoimen oppimisen peruskäsitteet ja osaa sijoittaa ne laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään, ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki materiaalien hyödyntäjälle antaa ja asettaa, osaa löytää ja hyödyntää avoimia oppimateriaaleja ja muita materiaaleja omassa opetuksessaan tekijänoikeuksia ja lisenssiehtoja noudattaen sekä osaa arvioida avoimien oppimateriaalien laatua,
• avoimien oppimateriaalien laatija ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki oppimateriaalien laatijalle antaa ja asettaa, osaa laatia, julkaista ja kuvailla avoimia oppimateriaaleja, ymmärtää avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä tietosuoja ja tietoturvakysymyksiä sekä osaa osoittaa ansionsa avointen oppimateriaalien laatimisessa
• avoimen oppimisen vaikuttaja tuntee avoimia oppimis ja opetuskäytäntöjä, tietää, miten avoimia oppimateriaaleja ja avoimia verkkokursseja yhteiskehitetään, sekä tunnistaa avoimen oppimisen verkostoitumis- ja ansioitumiskäytäntöjä

In this policy, culture of open scholarship refers to the working environment and methods of science and research.

Med företagssamarbete avses samarbete mellan forskningsorganisationer och företag med eller utan vederlag. Samarbete kan variera mellan inofficiell växelverkan till organiserat samarbete. Samarbetsformer är bl.a. avtalsforskning, beställningsforskning, utbildning och konsultation. Samarbete kan finansieras av en organisation inom den offentliga eller privata sektorn.

Business collaboration refers to collaboration between research organisations and companies for consideration or free of charge, which may vary from informal interaction to organised collaboration. Forms of collaboration include contract research, commissioned research, training and consulting. The collaboration can be funded by a public or private sector organisation.

Det finns vetenskaplig forskning som helt eller delvis genomförs av vanliga människor, det vill säga medborgarforskare. Medborgarforskning kan också bistå myndighetsinformation. Medborgarforskare kan delta i forskning på många sätt. De kan till exempel samla in, klassificera eller analysera data som behövs för forskning. Inom ansvarsfull medborgarforskning är det viktigt att människor inte är föremål för forskning, utan dess aktörer. För att delta i forskning behöver man inte vara utbildad forskare. Medborgarforskning kallas också deltagande forskning eller medborgarobservation. Medborgarforskning förutsätter att:

1. medborgarforskare deltar i minst ett forskningsskede.
2. medborgarforskare inte är föremål för forskning, utan dess upphovsmän.
3. forskningen i allmänhet bör ledas av en utbildad forskare.

Citizen science is scientific research conducted partly or entirely by amateur scientists. Citizen science can also serve official information. Citizen scientists can participate in research in many ways. For example, they can collect, classify or analyse data needed for a study. In responsible citizen science, it is important that the people are not the subjects of the research but the authors of it. There is no need to be a trained scientist to participate in research. Citizen science can also be referred to as community science, crowd-sourced science or volunteer monitoring. Citizen science requirements:

1. Citizen scientists are involved at least at one stage of the research.
2. Citizen scientists are not the subjects of the research but the authors of it.
3. Research must usually be led by a trained researcher.

Forskningsdata är forskningsmaterial som har samlats in, observerats, mätts eller skapats för att stärka hypoteser och verifiera forskningsresultat. Forskningsdata kan i allmänhet vara i digital form, men kan också förekomma i analog eller fysisk form (till exempel laboratoriedagböcker).

Research data is material collected, detected, measured or created to confirm hypotheses and verify research results. Research data can usually be in digital format but also in analogue or physical format (e.g., laboratory journals).