Aineistot
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus
Tiivistelmä
Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025 sekä sen yleistä periaatetta, jonka mukaan tutkimuksen tulisi olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön ja vuoropuheluun. Sen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö ja työtä koordinoi Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio (Tieteellisten seurain valtuuskunta).
Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta. Siinä tarkastellaan avoimuutta osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä mahdollisuutena edistää tutkimuksen maailmanlaajuista osallistavuutta. Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistoja ja -menetelmiä itsenäisinä tutkimustuotoksina, suositellaan tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä esitetään, että avoimuuden rajoitusten on oltava perusteltuja. Olemassa olevia viitekehyksiä, kuten FAIR-periaatteita, voidaan käyttää tutkimusaineistojen ja erityppisten tutkimusmenetelmien avoimuuden säätelyyn.
Linjaus kattaa kaikki korkeakoulutus- ja tutkimusalat. Tutkimusalojen monimuotoisuus luo haasteita avoimuuden soveltamiselle ja toteuttamiselle sekä hyvien käytäntöjen siirtämiselle tieteenalojen välillä. Linjauksessa korostetaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat tutkimusresurssien vastuullista hallintaa, asianmukaisten palveluiden saatavuutta ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Nämä johtavat periaatteet on ilmaistu tavoitteina ja toimenpiteinä, jotka on suunnattu tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja tutkimusrahoittajille sekä muille toimijoille. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa toimivan Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio seuraa linjauksen toimeenpanoa ja jatkokehitystä osana kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.
Linjauksen tavoite
Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen.1 FAIR-periaatteita voidaan monissa tapauksissa sovittaa ja soveltaa myös tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.
Johdanto
Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus koostuu kahdesta Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosina 2021–2023 julkaisemasta osalinjauksesta, joista ensimmäinen käsittelee tutkimusdataa ja toinen tutkimusmenetelmiä ja -infrastruktuureja.
Tutkimusresurssien – mukaan lukien tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit – avoimuus ja hyvä hallinta tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Nämä laajat käsitteet ovat tutkimuksen keskeisiä tavoitteita, ja eri tieteenaloilla voidaan korostaa laadun ja vaikuttavuuden erilaisia puolia. Yleisesti avoimuus mahdollistaa tutkimuksen laajan jakamisen sekä tehokkaamman todentamisen ja uudelleenkäytön. Tämän voidaan katsoa parantavan tutkimuksen saatavuutta, luotettavuutta ja tehokkuutta suhteessa perinteisiin käytäntöihin2. Avoimuutta voidaan tukea FAIR-periaatteiden avulla. Ne tarjoavat järjestelmällisen viitekehyksen tutkimuksen eri osille sopivan avoimuu- den asteen määrittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä avoimuuden arvioimiseksi osana vastuullista tutkimusta ja vastuullista tutkimuksen arviointia.
Avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laadun eri osa-alueita, kuten läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta, toistettavuutta ja todennettavuutta sekä sovellettavuutta uusiin käyttötarkoituksiin. Haasteita näiden tavoitteiden saavuttamiselle ovat muun muassa kulttuuriset ja tekniset pullonkaulat sekä tutkimusmenetelmien kehityksen ja soveltamisen jatkuvasti ja asteittain kehittyvä luonne, joka on usein erottamaton osa tutkimusta ja innovointia. Kasvava avoimuus tukee siten koko tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä. Avoimuus voi lisätä myös tutkimuksen vaikuttavuutta niin tutkimuksessa kuin koko yhteiskunnassa parantamalla esimerkiksi saavutettavuutta, läpinäkyvyyttä, nopeutta ja tehokkuutta tai tarjoamalla uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, kehitykseen ja innovointiin. Avoimuus on näin ollen tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä.
Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot (ks. Sanasto) hyötyvät avoimuuden tuomasta näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta. Avoimuus voi poistaa tutkitun tiedon saatavuuden esteitä sekä edistää osallis- tavuutta ja tiedon tasavertaista saatavuutta maailmanlaajuisesti edistämällä tieteidenvälisyyttä, globaalia yhdenvertaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteita3. Näin avoimuus tukee yhteisöllistä tiedon tuottamista ja uusien innovaatioiden syntymistä. Tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee edistää tutkimuksen avoimuutta taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi kansallisesti ja kansainvälisesti. Avointen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien tulisi olla voittoa tavoittelemattomia, mutta ne voivat periä tutkimuskäytöstä kohtuullisia ylläpitokustannuksia. Organisaatioiden tulee kannustaa ja tukea tutkijoita avointen käytäntöjen omaksumisessa ja edistämisessä kaikilla tutkimusaloilla. Tukea tulisi tarjota niin teknisen tuen ja resurssien muodossa kuin kehittämällä avoimen tutkimuksen tunnustamista ja kannustimia. Tiedekustantajat ja tutkimusrahoittajat edellyttävät tutkijoilta yhä useammin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta osana hyviä tutkimuskäytäntöjä ja hyvää tutkimusresurssien hallinnointia. Yhtenä esimerkkinä on Science Europe -järjestön ohjeistus Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management4. Parempien viittauskäytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien osalta kannustaa avoimuuteen ja tukee sitä5, 67.
Tämä linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avointa saatavuutta. Muiden kansainvälisten ohjeistusten mukaisesti linjauksessa suositellaan, että tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat, tieteelliset seurat, kustantajat ja toimituskunnat ottavat käyttöön ohjeistuksia, jotka edellyttävät ja edistävät tutkimuksen avointa saatavuutta.89 Ajankohtaisia yhteenvetoja tästä työstä ovat muun muassa UNESCOn avoimen tieteen suositus10 (2022), CERN:in avoimen tieteen linjaus11, EU:n avoimen tieteen linjaus12 (2019), Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018)13, Knowledge Exchangen tuottama Minimum conditions supporting research reproducibility14 sekä Euroopan komission julkaisemat dokumentit Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018) sekä Six Recommendations for Implementation of FAIR Practice (2020)1516.
Toimintaympäristöön vaikuttaa myös nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi.17 Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu kansainvälisten käytäntöjen luomiseen tällä nopeasti kasvavalla ja kehittyvällä alueella ja pyrkii varmistamaan, että suomalainen linjaus heijastaa kansainvälistä kehitystä. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC)-, Research Data Alliance (RDA)- ja International Science Council Committee on Data (CODATA) -yhteisöjen kautta, minkä lisäksi suomalaiset toimijat osallistuvat eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen18. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu aktiivisesti vuoropuheluun, jonka kautta se voi tukea tutkimuksen avoimuutta ja edistää käytännön ratkaisujen luomista kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Tässä linjauksessa kannustetaan yleisesti tutkijoita ja tutkimus- organisaatioita avaamaan tutkimusprosessinsa – mukaan lukien tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit – mahdolli- simman varhain ja kattavasti1920. Varhainen levittäminen voi auttaa tutkijoita määrittelemään ensisijaiset tavoitteensa ja saamaan varhaista palautetta työn parantamiseksi, mikä puolestaan edistää tutkimuksen kokonaislaatua ja vaikuttavuutta. Tutkijoi- den tulisi pidättäytyä rajoittamasta avoimuutta enempää kuin on välttämätöntä ja perustella, mikäli julkaistujen tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen perusteena olevien tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuudelle asetetaan rajoituksia.
Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu
Tämä linjaus tukee avoimen tieteen periaatteita sekä tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tutkijoilla ja tutkimusorganisaatioilla on vastuu toteuttaa ja julkaista mahdollisimman laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta sekä oikeus ja vapaus valita näitä tavoitteita parhaiten palvelevat lähestymistavat. Tähän kuuluu tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien vastuullinen hallinta ja avoimuus, joita on arvioitava myös tutkimusalan ja tutkimuksen elinkaaren näkökulmista. Osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta avoimuus on yhteensopivaa tutkimuksen vapauden sekä tutkijan immateriaalioikeuksien ja muiden oikeuksien kanssa.21
Vastuullinen avoimuus on myös tutkimusetiikan keskeinen osa2223. Avoimet tutkimuskäytännöt nostavat esiin merkittäviä tutkimusetiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Näistä voi johtua rajoituksia, jotka tutkijoiden ja muiden tutkimus- aineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien hallinnan parissa työskentelevien tulee tiedostaa. Lainsäädännölliset, eettiset, sopimukselliset tai muut rajoitukset ja epäselvyydet voivat rajoittaa avoimuutta, mutta hyvä tieteellinen käytäntö perustelee tällaiset rajoitukset. Avoimuuden rajaamista ei tulisi perustella pelkästään tieteenalan vakiintuneilla perinteillä, ja tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee tukea avoimuutta edistävien tutkimuskäytäntöjen käyttöönottoa ja kannustaa siihen kaikilla tutkimusaloilla2425.
Suomen lainsäädäntö tukee tutkimusaineistojen ja -menetel- mien laajaa saatavuutta kaupallisiin tarkoituksiin2627. Avoimet tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit avaavat uusia mahdollisuuksia, joiden kautta valtion ja elinkeinoelämän toimijat voivat hyötyä tutkimuksesta. Tämä linjaus tukee kansallisten avoimen tieteen suositusten28 soveltamista yhteistyössä myös muiden kuin akateemisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa valtion organisaatiot, kansalaisjärjestöt, yritykset ja kaupallistavat tahot29. Kaupallisen käytön rajoitukset eivät ole avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia, ja kaupallisen käytön kieltävien lisenssilausekkeiden käyttöä tulee välttää30. Yritysyhteistyö, kaupallistaminen ja muu kehitys- ja innovaatiotoiminta voi toisaalta luoda tarpeen ja perusteen rajoittaa tutkimuksen avoimuutta31. Tästä syystä tutkijoilla on vastuu etsiä ratkaisuja, jotka ovat noudattavat periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarjota tutkimusresurssien vastuullisen avaamisen edellyttämät kannustimet ja tuki.
Rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden tulee arvioida avoimuutta tutkimuksen vastuullista arviointia koskevien ohjeistusten mukaan32333435, tutkimuksen kokonaislaadun ja vaikuttavuuden perusteella. Vastuullisessa arvioinnissa on ratkaisevan tärkeää tunnistaa tutkimusalojen monimuotoisuus ja huomioida tieteenalojen väliset erot tutkimusainestojen ja -menetelmien osalta esimerkiksi näiden resurssien ominaisuuksissa, elinkaaressa ja merkityksessä36. Arvioinnin on hyvä tunnistaa avointen tutkimuskäytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön liittyvät erilaiset roolit tutkimuksen eri vaiheissa, ja toimijoiden palkitsemista varten voidaan kehittää meritointimekanismeja yksittäisille henkilöille, yksiköille ja kokonaisille organisaatioille.
Riskit ja uhat
Vastuullisessa tutkimuksessa tunnistetaan, että tutkimusresurssien avaaminen ja omisteisten ja avoimien alustojen yhdistäminen nostaa esille oikeudellisia (esim. sopimusoikeudellisia) kysymyksiä sekä kysymyksiä tutkijoiden ja tutkimushenkilöiden oikeudellisesta suojasta. Sopivan avoimuuden asteen valinnan tulee perustua tietoon. Kun tutkimusaineistojen, -menetelmien tai -infrastruktuurien avoimuuden esteenä on eettisiä, lainsäädännöllisiä tai muita läpinäkyviä ja perusteltuja rajoituksia, on tärkeää, että tutkimuksessa käytetyt resurssit vähintään kuvaillaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi julkaisemalla metadata tai muita kuvauksia tutkimuksen toteutuksesta ja resursseista. Tutkimuksen avoimuutta edistää, kun saatavilla on selkeitä määritelmiä, ohjeistuksia ja tukipalveluita, jotka huomioivat tieteenalakohtaiset erot ja taloudellisen kestävyyden. Jos tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei pystytä avaamaan suunnitellusti, tästä voi seurata tutkijoille rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyviä riskejä.
Tietyntyyppisiä tutkimusaineistoja tai -menetelmiä voidaan käyttää avoimesti jo yksinomaaan yhteisön vakiintuneiden normien perusteella37. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat kuitenkin nostaa avoimuuden astetta ja selkeyttää oikeuksia antamalla uudelleenkäyttöön selkeän luvan. Joillakin aloilla tämä on toteu- tettavissa avoimilla lisensseillä, jotka sallivat esimerkiksi lähdekoodista, ohjelmistoista tai protokollista johdettujen versioiden jakamisen38. Omistajuuden käsite voi kuitenkin vaihdella eri tutkimusaloilla, ja joillakin aloilla jakaminen ja uudelleenkäyttö voidaan sallia laajasti yhteisön normien perusteella ennemmin kuin lisenssien tai lupien avulla. Tutkijoiden voi olla haasteellista määrittää, missä tietosuojan ja avoimuuden välinen raja kulkee, ja nämä asiat voivat olla yksittäisten tutkijan asiantuntemuksen ulkopuolella. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta ja tietosuojaa voidaan tarvittaessa tasapainottaa FAIR-periaatteiden avulla.
Aineistonhallintasuunnitelma (DMP)39 on työkalu, jota moni tutkimusrahoittaja ja -organisaatio edellyttää. DMP tukee tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuusasteen järjestelmällistä suunnittelua, määrittelyä ja hallintaa tutkimuksen elinkaaren alkuvaiheista asti, ja sitä tulee aktiivisesti ylläpitää ja päivittää tutkimustyön aikana tarpeen mukaan. Aineistonhallintasuunnitelma helpottaa riskien arviointia ja sisältää perusteluita mahdollisille avoimuuden rajoituksille. Tutkimusyhteisö ja tutkimuseettiset neuvottelukunnat40 voisivat hyötyä sellaisten yleisten ohjeistusten kehittämisestä, joissa määritellään, miten tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta edistetään osana vastuullista tutkimusta ja miten avoimuus on yhteensovitettavissa muiden tutkimuseettisten näkökohtien kanssa. Tällaisia ovat muun muassa tarve suojella tutkimuskohteita ja tarve valvoa kaksikäyttöteknologiaa.
Avointen käytäntöjen edistäminen riippuu myös resursseista. Resurssien, osaamisen, palveluiden tai infrastruktuurien puute muodostaa haasteen avoimille käytännöille. Tutkijoilla tulisi olla avointen tutkimuskäytäntöjen soveltamiseen tarvittava osaaminen ja tuki. Tutkimusorganisaatioiden tulisi taata tutkimus- aineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avaamiselle riittävä tuki, kannustimet ja resurssit tavalla, joka kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta sekä helpottaa tehokasta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista41. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen edellyttää resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä kaikilla koulutuksen tasoilla. Erilaisissa tehtävissä toimivien organisaatioiden tulisi sitoutua tällaisten resurssien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Samanaikainen panostus palveluihin edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä.
Linjauksen rakenne ja tausta
Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut kaksi työryhmää, jotka on koonnut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatioon kuuluva tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee "Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025".
Kuva 1. Avointa tiedettä ja tutkimusta koskeva kansallinen linjaustyö. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta täydentävät linjaukset ja suositukset. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus koostuu kahdesta osalinjauksesta, joista ensimmäinen käsittelee tutkimusdataa ja toinen tutkimusmenetelmiä ja -infrastruktuureja.
Tämä linjaus sisältää yleiset strategiset periaatteet sekä edellä mainitut kaksi osalinjausta, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja, spesifejä ja mitattavia tavoitetasoja avoimuudelle. Tavoitteille esitetään myös niiden saavuttamiseen tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.
Aihepiirin sanasto on erilaista eri tieteenaloilla, ja termit, määritelmät ja niiden käännökset vaihtelevat paljon lainsäädännössä ja eri yhteyksissä. Linjauksen sanasto selventää keskeistä terminologiaa ja tukee linjauksen yleistä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.
Toimeenpano ja seuranta
Tämän linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja se astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus valmistui keväällä 2021 ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus vuonna 2023. Koko linjaus osalinjauksineen tarkistetaan viimeistään vuonna 2025.
Tämän linjauksen toimeenpanon arvioinnissa on otettava huo- mioon tutkimusalojen monimuotoisuus sekä kannustettava varhaiseen, laajaan ja vastuulliseen avoimuuteen ja pitkän aikavälin saatavuuteen. Tutkimusorganisaatioiden on tuettava tutkijoita tämän linjauksen toimeenpanossa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja omaksumisessa kaikilla tieteenaloilla. Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä voidaan pitää itsenäisinä tutkimustuotoksina, jotka tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.
Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seu- rain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuuden seurantamekanismit ovat osa kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.
Strategiset periaatteet
Periaate 1: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus
Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallitaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanne: Vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinta on keskeisin edellytys niiden avaamiselle. Tutkimusyhteisö on tunnistanut puutteita toimintatavoissa.
- Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Periaate 2: Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut
Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2021 aikana Avoimen tieteen koordinaatio määrittelee yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja palveluntuottajien kanssa minimitason aineistonhallinnan infrastruktuureille ja palveluille.
- Jatkuva seuranta: Avoimen tieteen koordinaatio laatii viimeistään vuonna 2022 arviointimallinAineistot-alaviite-8, jota voidaan jatkossa hyödyntää arviointivälineenä organisaatioiden säännöllisessä itsearvioinnissa. Jatkuva seuranta selvitetään osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Periaate 3: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet
Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoon ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineiston ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se voi tukea tutkijan meritoitumista.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanne: Viimeistään vuonna 2022 Avoimen tieteen koordinaatio laatii suosituksen hyvistä käytännöistä eli siitä, kuinka hyvän datanhallinnan edistäminen, tutkimusdataan liittyvä työ ja tutkimusdatan avaaminen huomioidaan tutkijan työssä ja kuinka näitä ansioita arvostetaan.
- Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Tutkimusdatan avoin saatavuus
Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön9 yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan.
Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja
- jossa tutkija on suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskentelevä tai siihen affilioitunut ja/tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella työskentelevä tutkija
tai
- jossa tutkimus- tai kehittämisprojekti, jonka yhteydessä tutkimusdata kootaan tai käytetään, sijoittuu suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja/tai on suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoittama.
Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin.
Tavoitteet ja toimenpiteet
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusdatan avoin saatavuus |
| Name (sv) | Öppen tillgång till forskningsdata |
| Name (en) | Open access to research data |
| Description (fi) | Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön [1] yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan.
Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja
tai
Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin. |
| Description (sv) | Denna nationella delpolicy är det finländska forskningssamfundets [2]gemensamma vägvisare för att främja öppen tillgång till forskningsdata. Delpolicyn gäller inte övriga forskningsmaterial eller -metoder, som i enlighet med policystrukturen kan behandlas i separata delpolicyer.
Delpolicyn för öppen tillgång till forskningsdata gäller i första hand forskningsdata som har producerats eller använts som en del av en forsknings- eller utvecklingsprocess från och med 1.7.2021, och
eller
Åtgärderna nedan tar inte ställning till organisationernas lösningar, så det är organisationernas uppgift att planera en helhet utgående från sina egna förutsättningar. |
| Description (en) | This national policy component is the Finnish research community’s [3] shared guideline for the advancement of open access to research data. The policy component does not include research methods as these will, in accordance with the policy structure, be discussed in a separate
policy component. The policy component on open access to research data primarily concerns research data that has been produced or used as part of a research or development process as of 1 July 2021 and
or
|
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2020 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | |
| Is part of |
Sections
| Ordinal | Name (fi) | Name (sv) | Name (en) | Type | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus | Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder | Responsible management of research data and methods | Periaate | show / edit |
| 2 | Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut | Datahanteringens infrastrukturer och tjänster | Data management infrastructures and services | Periaate | show / edit |
| 3 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet | Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder | Incentives for opening of research data and methods | Periaate | show / edit |
Tavoite 1: Datanhallintasuunnitelmat
Viimeistään vuonna 2023 kaikille aloittaville tutkimus- ja kehittämisprojekteille on osana laadunhallintaa laadittu datanhallintasuunnitelmat, joissa on huomioitu eri tieteenalojen tarpeita ja tutkimusdatan elinkaaren vaiheet.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Korkeakoulut tarjoavat ohjeet, käytänteet ja koulutusta datanhallinnan suunnitteluuun. Viimeistään vuonna 2022 korkeakoulut tarjoavat ohjeet, käytänteet ja koulutusta datanhallinnan suunnitteluun opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle
- Datanhallintasuunnitelma osaksi aineiston elinkaaren kaikkia vaiheita. Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot sisällyttävät datanhallintasuunnitelman laadinnan ja ylläpidon osaksi tutkimus- ja palveluprosesseja aineiston elinkaaren jokaisessa vaiheessa
- Ohjaajat osaavat arvioida ja kommentoida datanhallintasuunnitelmia. Viimeistään vuonna 2024 korkeakoulut huolehtivat, että opinnäytetöiden ohjaajat osaavat osana ohjaustyötään arvioida ja kommentoida datanhallintasuunnitelmia.
- Tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua datanhallinnan osalta. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua siten, että datanhallinnan ja sen tuen riittävään resursointiin ja kustannuksiin osataan varautua.
- Datanhallinnan koulutus opetussuunnitelmiin.. Korkeakoulut sisällyttävät datanhallinnan koulutuksen opetussuunnitelmiin perus- ja jatkokoulutuksessa opetussuunnitelmien päivittämisen yhteydessä.
- Seuranta hyvän datanhallintakäytännön varmistamiseksi. Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ovat kehittäneet seurannan hyvän ja vastuullisen datanhallintakäytännön varmistamiseksi.
- Säännöllisesti päivittyvä datapolitiikka. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatioilla on olemassa datapolitiikka, jota päivitetään säännöllisesti.
Tavoite 2: Toimintamallit oikeuksien ja lisenssien hallintaan
Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatioissa on käytössä toimintamallit, joilla tutkimusdatan käyttöön liittyvät oikeudet, ehdot ja lisenssit voidaan sopia selkeästi kaikkien tutkimustyöhön osallistuvien kesken.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Suositukset juridisista kysymyksistä sopimuksiin.. Avoimen tieteen koordinaatio tuottaa vuoden 2021 aikana selvityksen avoimen tieteen juridisista kysymyksistä. Yhteistyössä suomalaisen tutkimusyhteisön kanssa luodaan suosituksia sopimusten sisällöiksi.
- Perusperiaatteet oikeuksien ja vastuiden sopimisesta. Vuonna 2021 tutkimusorganisaatioilla on perusperiaatteet tutkimusdatojen oikeuksien ja vastuiden sopimisesta. Erikoistapauksiin on tarjolla neuvontaa ja opastusta.
- Ohjeistus tutkimusdatan lisenssioinnista tai kaupallistamisesta. Vuonna 2021 tutkimusrahoittajat ja -organisaatiot ohjeistavat tutkijoita, että joko avattavat tutkimusdatat tulee lisensoida tarkoituksenmukaisella lisenssillä tai tutkimustuotosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee saavuttaa kaupallistamisella.
- Ohjeistus julkisin varoin tuotettujen aineistojen käytöstä. Vuonna 2021 tutkimusrahoittajat ja -organisaatiot ohjeistavat lisensoinnissa tutkijoita julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä annetun lain vaatimusten mukaisesti.
- Opetusta ja/tai koulutusta ja neuvontaa oikeuksista ja lisensseistä. Tutkimusorganisaatioissa tarjotaan vuonna 2021 opetusta ja/tai koulutusta ja neuvontaa tutkimusdataan kohdistuvista oikeuksista ja avoimen tieteen lisensseistä.
Tavoite 3: Dokumentaatio tukee tutkimusdatan FAIRia
Viimeistään vuonna 2022 aloittavissa tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tuotetut tutkimusdatat on dokumentoitu siten, että dokumentaatio tukee tutkimusdatan avaamista, jatkokäyttöä, löydettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Tutkimusorganisaatiot tukevat tutkijaa metadatan tuottamisessa. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkijaa metadatan tuottamisessa tukipalveluiden ja kannustimien avulla.
- Koulutusta ja tukea tutkimusdatan dokumentointiin. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tarjoavat eri kohderyhmille suunnattua koulutusta ja tukea sekä työkaluja tutkimusdatan dokumentointiin huomioiden kohderyhmien osaamisen kehittämisen, eri tieteenalojen tarpeet ja tutkimuksen elinkaaren.
- Varautuminen aineistojen dokumentoinnin kustannuksiin. Vuonna 2021 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua siten, että tutkimushankkeissa osataan varautua aineistojen dokumentoinnin kustannuksiin.
- Avoimen tieteen indikaattorien määrittely. Viimeistään vuonna 2022 avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaryhmä määrittelee avoimen tieteen indikaattorit.
- Tutkimusorganisaatiot hyödyntävät soveltuvia indikaattoreita. Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot hyödyntävät soveltuvia indikaattoreita, joiden avulla ne seuraavat edistymistään hyvässä datanhallinnassa osana laatujärjestelmää.
Tavoite 4: Tallennus- tai säilytysratkaisu, infrastruktuuri ja palvelut
Viimeistään vuonna 2022 tutkimusdatalle on mahdollistettu hyvän datanhallinnan kannalta asianmukainen, tutkimusdatan elinkaaren huomioiva, tallennus- tai säilytysratkaisu, infrastruktuuri ja palvelut.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Palveluiden kartoitus osana kansallista arkkitehtuurityötä ja kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen tutkimusorganisaatioissa. Vuonna 2021 suomalaiset tutkimusorganisaatiot kartoittavat olemassa olevat palvelut osana kansallista arkkitehtuurityötä. Organisaatiot käynnistävät omalta osaltaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet sekä edistävät kansallisten ja kansainvälisten palvelujen hyödyntämistä.
- Ohjeistus ja tukipalvelut datanhallintaan. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tuottavat ja tarjoavat yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa tutkijoille ja tutkimusryhmille ohjeistuksen sekä riittävät tukipalvelut hyvän datanhallinnan periaatteiden mukaiseen tiedon tallennukseen ja julkaisemiseen.
- Voittoa tavoittelemattomat tutkimusdatan infrastruktuurit. Tutkimusyhteisössä huolehditaan, että keskeiset avoimen tutkimusdatan infrastruktuurit ovat voittoa tuottamattomia data-alaviite-10.
Tavoite 5: Toimintamalli asiantuntijuuden ja yhteistyön hyödyntämiseen
Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatioissa on käytössä toimintamalli, jolla asiantuntijuutta ja moniammatillista yhteistyötä hyödynnetään koulutusten, osaamisen ja tarvittavien datanhallinnan palveluiden kehittämiseksi. Toimintamallia ei voida rajoittaa vain avattavaan tutkimusdataan, vaan hyvä datanhallinnan kokonaisuus edellyttää koko elinkaaren hallintaa lopputuloksesta riippumatta.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Osaamisen ja palveluiden kehittäminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimusyhteisö kehittää osaamisen ja palveluiden rakenteita sekä sisältöjä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
- Datanhallinnan koulutuksen tasapuolinen tarjonta tutkimusorganisaatioissa. Tutkimusorganisaatiot tarjoavat itsenäisesti tai yhteistyössä yhteisönsä tarpeita vastaavasti hyvän datanhallinnan koulutusta kaikkien uravaiheiden tutkijoille, opettajille, ohjaajille sekä tukihenkilöstölle vuonna 2021.
- Tarvittavien asiantuntijaroolien kuvaaminen. Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot kansallisessa yhteistyössä kuvaavat, millaisia asiantuntijarooleja tarvitaan ja luovat näille mahdollisia urapolkuja.
- Asiantuntijakoulutuksen kehittäminen osana opetustarjontaa. Korkeakoulut kehittävät asiantuntijakoulutusta osana opiskelijoiden opetustarjontaa.
Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden osalinjaus
Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus |
| Name (sv) | Öppen tillgång till forskningsmetoder och -infrastrukturer |
| Name (en) | Open access to research methods and infrastructures |
| Description (fi) | Tässä osalinjauksessa esitetään tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta koskevia suosituksia tutkimusorganisaatioille, infrastruktuurien tarjoajille, rahoittajille, julkaisijoille, tutkimusyhteisölle ja muille toimijoille. |
| Description (sv) | Denna delpolicy innehåller allmänna rekommendationer om öppen tillgång till forskningsmetoder och -infrastrukturer för forskningsorganisationer, infrastrukturleverantörer, finansiärer, utgivare, forskningssamfundet och andra aktörer. |
| Description (en) | This policy component provides general recommendations for the openness of research methods and infrastructures for research organisations, infrastructure providers, funders, publishers, the research community, and other operators. |
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2023 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | |
| Is part of |
Sections
| Ordinal | Name (fi) | Name (sv) | Name (en) | Type | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus | Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder | Responsible management of research data and methods | Periaate | show / edit |
| 2 | Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut | Datahanteringens infrastrukturer och tjänster | Data management infrastructures and services | Periaate | show / edit |
| 3 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet | Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder | Incentives for opening of research data and methods | Periaate | show / edit |
Tavoite 1: Laatu ja vaikuttavuus
Vuoteen 2023 mennessä avoimet tutkimusmenetelmät ja -infrastruktuurit tunnistetaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeisiksi tekijöiksi.
Tutkimuksen arviointi ja kannustimet eivät huomioi riittävästi avointen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien merkitystä. Siksi on tarpeen kehittää järjestelmällisempiä keinoja tunnistaa menetelmien ja infrastruktuurien avoimuus tutkimuksen arvioinnissa.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Indikaattorit. Viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö käynnistää yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusyhteisön kanssa indikaattoreiden ja vähimmäisvaatimusten kehittämisen, jotta tämän linjauksen toimeenpanoa voidaan seurata kansainvälisesti tunnistettujen, tutkimuksen vastuullisen arvioinnin mittareiden perusteella.
- Tieteenalakohtaiset suositukset. Viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusyhteisön kanssa aloittaa arvioinnin tarpeesta laatia tieteenalakohtaisia suosituksia sekä tiedon vähimmäisvaatimuksia tietyistä aiheista, kuten kvalitatiivisesta tutkimuksesta ja monimenetelmätutkimuksesta, algoritmeista ja ohjelmistoista sekä tutkimusinfrastruktuureista tämän linjauksen täydennykseksi ja tueksi.
- Kansainvälinen vuoropuhelu. Viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö osallistuu kansainväliseen vuoropuheluun tarpeesta laatia suosituksia, joilla voidaan vahvistaa tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien dokumentaatiota, viittauskäytäntöjä ja tunnustamista itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.
- Resurssien, kannustimien ja meritointimekanismien suunnittelu. Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat yhdessä kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteisön kanssa, mukaan lukien vastuullisen tutkijanarvioinnin ohjausryhmä, käynnistävät resurssien, kannustimien ja meritointimekanismien kehittämistä koskevan suunnittelun, jonka tarkoituksena on tukea tässä linjauksessa esitettyjä tutkimuksen vastuullisen arvioinnin tavoitteita.
Tavoite 2: Avoimet tutkimusmenetelmät
Vuoteen 2024 mennessä tutkimusorganisaatiot ja tutkimusinfrastruktuurien tarjoajat tukevat avoimia tutkimusmenetelmiä.
Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avaaminen edellyttää tietoa, osaamista ja resursseja. Tarvetta kehittää nykyisiä linjauksia, koulutusta ja palveluita sekä vahvistaa tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta tutkimuskäytännöissä on arvioitava järjestelmällisesti.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Avoimen tieteen arkkitehtuuri. Viimeistään vuonna 2023 kansalliseen avoimen tieteen arkkitehtuuriin sisällytetään tutkimusmenetelmät ja niiden avointa saatavuutta koskevat linjaukset, palvelut ja infrastruktuurit sekä niihin liittyvän osaamisen kehittämisen.
- Tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden nykytila. Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ja infrastruktuurien tarjoajat kansallisessa yhteistyössä arvioivat tutkimusinfrastruktuuriensa ja avoimiin tutkimusmenetelmiin liittyvien palveluidensa nykytilan suhteessa kansalliseen avoimen tieteen arkkitehtuuriin. Tunnistettujen puutteiden korjaamiseksi käynnistetään jatkotoimenpiteitä.
- Tukea ja suosituksia koulutuksista ja palveluista. Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot tarjoavat tukea ja suosituksia avoimiin tutkimusmenetelmiin ja-infrastruktuueihin liittyvistä koulutuksista ja palveluista opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle omien valmiuksiensa mukaisesti ja yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Avoimuus huomioidaan tekijänä, joka vaikuttaa palveluiden ja tuotteiden ostamiseen ja kehittämiseen tutkimustarkoituksia varten.
- Aineistonhallintasuunnitelmat. Viimeistään vuonna 2024 DMP-konsortio tukee tätä linjausta vahvistamalla avointen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien sisällyttämistä tutkimushankkeiden aineistonhallintasuunnitelmiin (DMP).
- Asiantuntijaroolit. Viimeistään vuonna 2025 tutkimusorganisaatiot kuvailevat avoimiin tutkimusmenetelmiin ja -infrastruktuureihin liittyviä asiantuntijarooleja tarpeidensa pohjalta ja kansallisessa yhteistyössä. Organisaatiot arvioivat mahdollisuuksia luoda urapolkuja tällä alalla erikoistumiseen.
Tavoite 3: Oikeuksista ja ehdoista sopiminen
Vuoteen 2025 mennessä tutkimusmenetelmiin ja-infrastruktuureihin liittyvistä oikeuksista ja ehdoista sovitaan selkeästi kaikkien tutkimustyöhön osallistuvien kesken.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Suositusten ja ohjeistusten laatiminen. Viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusyhteisön kanssa käynnistää suositusten ja ohjeistusten laatimisen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta tukevien oikeuksien, ehtojen ja lisenssien dokumentoimiseksi.
- Eettiset ohjeistukset. Viimeistään vuonna 2024 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö aloittaa keskustelun Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kanssa mahdollisuudesta kehittää yleisiä ohjeistuksia ja suosituksia tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden yhteensovittamiseksi muiden tutkimusetiikan osa-alueiden kanssa.
- Sopimusohjeistukset. Viimeistään vuonna 2025 tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat yhteistyössä suomalaisen tutkimusyhteisön kanssa ovat laatineet kansalliset ohjeistukset, joilla voidaan edistää avoimiin tutkimusmenetelmiin ja -infrastruktuureihin liittyviä oikeuksia ja vastuita koskevia selkeitä sopimuksia.
Kirjallisuutta
Kansainvälisiä lähteitä
Ayris, Paul; López de San Román, Alea; Maes, Katrien; Labastida, Ignasi (2018): Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change. League of European Research Universities (LERU).
Ball, A. (2014). DCC How-to Guides: How to License Research Data. Digital Curation Centre, Edinburgh.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä.
FORCE11 Group: Guiding Principles for Findable, Accessible, Interoperable and Re-usable Data Publishing.
Rans, J and Whyte, A. (2017). Using RISE, the Research Infrastructure Self-Evaluation Framework. Digital Curation Centre, Edinburgh.
RDA FAIR Data Maturity Model Working Group (2020): FAIR Data Maturity Model: specification and guidelines. Research Data Alliance. doi.org/10.15497/RDA00045.
RRI-Practice: “What is RRI?”. https://www.rri-practice.eu/about-rri-practice/what-is-rri/.
Science Europe (2018): “Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management”.
Springer Nature: “Data Availability Statements”.
Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2018): Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data. doi.org/10.2777/1524.
Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2018): Prompting an EOSC in Practice. Final report and recommendations of the Commission 2nd High Level Expert Group on the European Open Science Cloud. doi.org/10.2777/112658.
Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2016): Guidelines on Fair Data Management in Horizon 2020.
UK Concordat on Open Research Data (2016).
UNESCO (2020). First draft of the UNESCO Recommendation on Open Science.
Kotimaisia lähteitä
Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (ylläpitäjä ja tuottaja). urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001.
Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2019): Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus – Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025 (1). Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2019. doi.org/10.23847/isbn.9789525995206.
Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2020): Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2020. DOI: https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995237 .
Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (2014–2017) keskeiset linjaukset ja julkaisut.
Finnish Committee for Research Data (2018): Tracing Data: Data citation roadmap for Finland.
Fuchs, S. & Kuusniemi, M. E. (2018): Making a research project understandable – Guide for data documentation. doi.org/10.5281/zenodo.1914401.
Parland-von Essen, J., Fält, K., Maalick, Z., Alonen, M., & Gonzalez, E. (2018). Supporting FAIR data: Categorization of research data as a tool in data management. Informaatiotutkimus, 37(4). doi.org/10.23978/inf.77419.
Tuuli-projekti (2019): Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. [Zenodo] doi.org/10.5281/zenodo.3247282.
UNIFI (2018): Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma.
Sanasto
Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).
Tutkimusdata: Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).
Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.
Tutkimusdatan avoimuus: Tutkimusdatan avoimuudella tarkoitetaan tässä linjauksessa sitä, että tutkimusdata on toisten tutkijoiden löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Tutkimusdatan avoin saatavuus edellyttää hyvää ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatan uudelleenkäyttöä tuetaan lisensseillä tai sen käyttö voi edellyttää asianmukaista tutkimuslupaa. Henkilötietoja sisältävän, sensitiivisen tai luottamuksellisen tutkimusdatan vastuullinen käsittely edellyttää tutkijalta niin lainsäädännön kuin hyvien tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamista. Tällaisissa tapauksissa on usein kuitenkin mahdollista avata tutkimusdatan kuvailutiedot eli metadata sekä tarjota muille tutkijoille pääsy aineistoon erillisellä aineiston luovutussopimuksella.
Tutkimusdatan hyvä ja vastuullinen hallinta: Tässä linjauksessa tutkimusdatan hyvällä hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusdata ja siihen liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on “luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökelpoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan”. Lisäksi nimenomaan avoimen tieteen mukainen tutkimusdatan hyvä hallinta tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa huomioidaan “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaate, FAIR-periaatteet sekä vastuullisuuden periaate. Tutkimusdatan hyvä hallinta on sen avoimen saatavuuden välttämätön edellytys. Tutkimusdatan hyvää hallintaa arvioidaan seuraavien näkökulmien pohjalta:
- Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate edellyttää, että kaikki, mikä voidaan avata julkiseksi ja uudelleen käytettäväksi, myös avataan. Vastaavasti sellainen, mitä ei voida julkistaa ja jakaa, suojataan ja säilytetään turvallisesti. Se kumpaan ryhmään tutkimusdata kuuluu, on viime kädessä tutkijan vastuulla. Avaamatta jättäminen edellyttää aina perusteen.
- FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta:
- löydettävää (Findable)
- saavutettavaa (Accessible)
- yhteentoimivaa (Interoperable)
- uudelleenkäytettävää (Reusable).
- FAIR-periaatteiden mukainen tutkimusdata ja metadata ovat semanttisesti yhteentoimivia, eli niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia. Täysin FAIR-periaatteiden mukainen data ei ole vielä useimmilla aloilla mahdollista osaamisen ja palveluiden puutteista tai datan luonteesta johtuen.
- Vastuullisella datan hallinnalla tarkoitetaan tässä linjauksessa:
- tutkimusalan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
- tutkimuseettisten periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
- lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista
- tietoturvan ja tietosuojan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista.
- Aineistojen avoimuuden kaikkien muotojen edellytyksenä on vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa. Tutkimusdatan vastuullinen hallinta ja sitä kautta syntyvä mahdollisuus tutkimusaineiston avaamiseen ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä.
Linjaustyöryhmän jäsenet
- Minna Ala-Mantila, CSC
- Nina Edgren-Henrichson, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Pamela Gustavsson, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Kaisa Hakkila, Turun yliopisto
- Anne Holappa, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys
- Outi Hupaniittu, Suomalaisen kirjallisuuden seura
- Nina Järviö, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. –03/2020)
- Meri-Tuulia Kaarakainen, Turun yliopisto
- Miki Kallio, Oulun yliopisto
- Anu Kantola, Luonnonvarakeskus
- Liisa Karlsson, Helsingin yliopisto
- Olli-Pekka Kaurahalme, Turun yliopisto
- Joona Koiranen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Tuija Korhonen, Helsingin yliopisto
- Mari Elisa (MEK) Kuusniemi, Helsingin yliopisto/Tuuli
- Hanna Lahdenperä, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. 05/2020–)
- Heidi Laine, CSC
- Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Riku Louhimo, Työterveyslaitos
- Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto
- Juhani Naskali, Turun yliopisto
- Anssi Neuvonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT
- Maria Niku, Suomalaisen kirjallisuuden seura
- Tiina Nokkala, Turun ammattikorkeakoulu
- Elina Nurminen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Susanna Nykyri, Tampereen yliopisto
- Turkka Näppilä, Tampereen yliopisto
- Rainer Oesch, Helsingin yliopisto
- Pekka Orponen, Aalto-yliopisto & FCRD (pj –05/2020)
- Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Antti Pursula, CSC
- Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto
- Mari Riipinen, Turun yliopisto
- Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
- Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto (pj 05/2020–)
- Matti Ruuskanen, Turun yliopisto
- Toni Saari, Itä-Suomen yliopisto
- Jussi Salmi, Turun yliopisto
- Nina-Mari Salminen, Luonnonvarakeskus
- Hannele Seppälä, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
- Janne Seppänen, Jyväskylän yliopisto
- Tiina Sipola, Oulun yliopisto
- Anne Sunikka, Aalto-yliopisto
- Anna Suorsa, Oulun yliopisto
- Ville Tenhunen, Helsingin yliopisto, tietotekniikkakeskus
- Heidi Troberg, Vaasan yliopisto, Tritonia
- Antti Tuomi-Nikula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus |
| Name (sv) | Policy för öppna forskningsmaterial och -metoder |
| Name (en) | Open research data and methods |
| Description (fi) | Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. |
| Description (sv) | Policyn för öppna forskningsmaterial och -metoder består av strategiska principer samt två delpolicyer som fastställer mål och åtgärder för respektive delområde. De strategiska principerna drar upp generella ramar för strävan efter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder. De utgör viktiga principer som forskningssamfundet bör hålla fast vid i strävan efter öppenhet. |
| Description (en) | This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy
and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness. |
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2020 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | Tutkimusdatan avoin saatavuus, Menetelmät ja infrastruktuurit |
| Is part of |
Sections
| Ordinal | Name (fi) | Name (sv) | Name (en) | Type | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus | Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder | Responsible management of research data and methods | Periaate | show / edit |
| 2 | Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut | Datahanteringens infrastrukturer och tjänster | Data management infrastructures and services | Periaate | show / edit |
| 3 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet | Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder | Incentives for opening of research data and methods | Periaate | show / edit |
- ↑ Tutkimusyhteisön määritelmässä noudatetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025 (2020, 5) määritelmää. https://doi. org/10.23847/isbn.9789525995237
- ↑ Forskningssamfundet definieras enligt Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 (2020, 5). https://doi.org/10.23847/ isbn.9789525995237.
- ↑ Forskningssamfundet definieras enligt Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 (2020, 5). https://doi.org/10.23847/ isbn.9789525995237.