Opinnäytetöiden osalinjaus

Language versions: fi en sv

Oppimisen ja oppimateriaalien sekä tutkimusjulkaisujen avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaus

Opinnäytetöiden avoin saatavuus

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa todetaan: “Tutkimusyhteisössä vastuullinen avoimuus on osa tutkimuksen arkea läpi koko tutkimusprosessin, ja tutkimusorganisaatioissa on tätä tukevat arviointikäytännöt, kannustimet ja palvelut.” (AVOTT 2020, 3) Tämä koskee myös opinnäytetyöprosessia, ja tämä avoimuuden osalinjaus koskee kaikkia korkeakoulujen opinnäytetöitä (tutkintoon johtavat kandidaatintutkielmat, pro gradu työt, syventävien opintojen opinnäytetyöt, AMK ja YAMK-opinnäytetyöt, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat).

Tutkimuksen avoimuudella mahdollistetaan tutkimustulosten laajempi käyttö tutkimusyhteisössä ja yhteiskunnassa, mikä lisää tutkitun tiedon vaikuttavuutta, sivistystä ja innovaatioita. Avoimuuden ja prosessin läpinäkyvyyden on tarkoitus myös tukea tutkimuksen laatua. Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäytetyö on asiantuntemusta edellyttävä ja osoittava tehtävä, jossa huomioidaan työelämän haasteiden näkökulmat, jolloin avoimuudesta voidaan katsoa olevan hyötyä erityisesti ammatillisesta näkökulmasta. Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus on tehty palvelemaan näitä perustavoitteita opinnäytetöiden näkökulmasta.

Julkisessa oppilaitoksessa tehty opinnäytetyö on lähtökohtaisesti julkinen asiakirja (Suomen perustuslaki 12.2 §; Julkisuuslaki 1 §). Opinnäytetyön julkisuus tarkoittaa, että työn metatiedot ovat esillä ja opinnäytetyö on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Tekijänoikeus ei PohjoisSuomen hallinto-oikeuden vuonna 2019 antaman päätöksen mukaan rajoita tiedon antamista julkisesta asiakirjasta, eikä tekijän lupaa toimittamiseen tarvita (Dnro 01976/17/1203). Kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia, mutta julkisuuden lisäksi tarvitaan toimia ja osaamista avoimuuden edistämiseksi julkaisemisen ja oppimisen näkökulmista.

Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen perusarvo sekä osa vastuullista tutkimus ja opetustoimintaa ja oppimista. Välittömän avoimen saatavuuden tavoitteena on osaltaan nostaa tieteen ja tutkimuksen tasoa sekä lisätä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä (AVOTT 2019, 2). Opetus ja kulttuuriministeriön ohjeen (Dnro 3/500/2004) mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia, että opinnäytetöihin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa, ja että opinnäytetyöt ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen. Jos opinnäytetyön tutkimusaineistoon sisältyy salassa pidettävää materiaalia, se on sijoitettava tausta tai liitännäisaineistoon, ei julkiseen opinnäytetyöhön. Julkisuuslaki määrittelee, mitä tietoja tulee pitää salaisena. (24 §).

Maanpuolustuskorkeakoululla ja Poliisiammattikorkeakoululla on tarvittaessa mahdollisuus poiketa opinnäytetyön julkisuusvaatimuksesta turvaluokitukseen vedoten. Opinnäytetyön avoimuus tarkoittaa työn avaamista siten, että se on verkossa maksutta saatavilla. Joidenkin oppiaineiden opinnäytetöissä voi olla myös osia, kuten tapahtumia tai taiteellisia töitä, joita ei voida avata. Käytännössä opinnäytetyöstä voidaan avata lähinnä arkistointikelpoinen osa. Avoimuus ja avoimuuden aste ovat opinnäytteen tekijän valittavissa, mutta organisaation ja ohjaajan on varmistettava, että jokaisella opinnäytetyön tekijällä on mahdollisuus avoimuuteen sekä avoimuuden asteen määrittämiseen, muun muassa tarjoamalla tekijälle avoimuuden mahdollistava infrastruktuuri ja opastus. Opinnäytetyöt eivät ole lähtökohtaisesti julkaisuja, mutta väitöskirjat ovat myös tutkimusjulkaisuja. Samoin opinnäytetöihin sisältyvät artikkelit ovat julkaisuja, joihin sovelletaan Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjausta. Opinnäytetyöt tarjotaan yleensä avoimesti saataville julkaisuarkistossa (esim. Theseus, organisaation julkaisuarkisto).

OPINNÄYTETYÖN VASTUULLINEN AVAAMINEN

Korkeakoulujen tehtäviin kuuluu tarjota opinnäytetyön ohjaajille ja tekijöille tukea ja opastusta opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen. Olennaisena osana tukeen ja opastukseen kuuluu ohjeistaa, mitä lakeja (muun muassa tietosuoja-asetus, tekijänoikeuslaki) ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita opinnäytetöitä julkistettaessa ja mahdollisesti avattaessa pitää noudattaa. Ohjeistuksessa on hyvä neuvoa esimerkiksi, että opinnäytetöitä julkistettaessa ja avattaessa on kunnioitettava mahdollisten kolmansien osapuolien tekijänoikeuksia esimerkiksi käytettyjen kuvien osalta, ja että tutkimuskohteiden yksityisyydensuojaa on kunnioitettava. Korkeakoulujen tulee varmistaa, että opinnäytetyön ohjaajilla ja tekijöillä on tarpeeksi tukea ja ohjeistusta kaikkia opinnäytetöitä koskevien saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen. Digitaalisen saavutettavuuden vähimmäisvaatimukset määritellään Laissa digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, ja lisäksi opinnäytetöiden saavutettavuutta edellyttää Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kansallisen linjauksen kolmas periaate. Tarvittavaan tukeen sisältyvät esimerkiksi mallipohjat saavutettavien opinnäytetöiden tekemiseen.

Korkeakoulujen olisi syytä tarjota myös tukea ja ohjeistusta sopivan lisenssin valintaan, jos tekijä päättää avata opinnäytetyönsä. Avaamisessa tulee pääsääntöisesti hyödyntää Creative Commons eli CC-lisenssejä (ks. sanasto), koska laajalti levinneinä ne kertovat lukijalle ymmärrettävästi, miten hän saa opinnäytetyötä hyödyntää. Opinnäytetyön metatietojen avaamisessa kannattaa yleensä hyödyntää CC0-lisenssiä, joka mahdollistaa metatietojen vaivattoman jakamisen järjestelmästä toiseen. Opinnäytetyön ohjaajan vastuulla on ohjata tekijää vastuulliseen avaamiseen liittyvissä kysymyksissä korkeakoulun ohjeistusten ja tuen avulla. Opinnäytetyön tekijän vastuulla on viime kädessä noudattaa annettuja ohjeita.

OPINNÄYTETYÖN AVAAMISESTA MERITOITUMINEN JA MUUT HYÖDYT

Avoimesti saatavilla oleva opinnäytetyö tavoittaa suuremman yleisön, ja avoimuus lisää työn vaikuttavuutta, kun muut opiskelijat ja tutkijat voivat hyödyntää jo tehtyä työtä. Avoimen tieteen ansioita, kuten aineistojen, menetelmien ja julkaisujen avaamista, pitäisi huomioida monipuolisemmin arvioinnissa, ja kansallisissa ja kansainvälisissä suosituksissa pyritäänkin vähentämään viittausmäärien painoarvoa erilaisissa arvioinneissa. (AVOTT 2020b, 7, UNESCO 2021, 29; CoARA 2023, 5.)

Avoin opinnäytetyö löytää lukijansa myös tiede ja tutkimusyhteisön ulkopuolella, ja avointa opinnäytetyötä voi käyttää käyntikorttina ja osaamisen näyttönä työuran alussa. Niin yritykset kuin asiantuntijaorganisaatiotkin voivat hyödyntää tuloksia käytännön ratkaisuissa ja kehittämistyössä. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeä osa akateemista meritoitumisjärjestelmää, opinnäytetyön jatkokäyttö tutkimusmaailman ulkopuolella hyödyttää myös sen laatijaa. Korkeakoulun näkökulmasta avoimet opinnäytetyöt kertovat koulutuksen tuottamasta osaamisesta sekä toiminnan vaikuttavuudesta ja laadusta (ks. esim. Tolonen, Pudas & Marjamaa 2021). Opinnäytetyön avaaminen ja sen avoimuuden aste on aina opinnäytetyön tekijän valinta, jossa hän ottaa huomioon myös mahdollisen yhteistyökumppanin ja lainsäädännön. Näin ollen opinnäytetyön ohjaaja ei suoraan meritoidu opinnäytetyön avaamisesta.

OPINNÄYTETÖIDEN AVOIMEN SAATAVUUDEN OSALINJAUSTAVOITE JA SEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET

Tavoite 1: Opinnäytetyöt ovat avoimesti saatavilla.

Kaikki vuodesta 2025 eteenpäin hyväksytyt opinnäytetyöt ovat avoimesti saatavilla.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Kaikilla opinnäytetyön tekijöillä on tasavertainen mahdollisuus julkaista opinnäytetyönsä avoimesti.. Kaikilla opinnäytetyön tekijöillä on tasavertainen mahdollisuus julkaista opinnäytetyönsä avoimesti. riippumatta esimerkiksi arvosanasta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta.
2. Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulut tarjoavat opinnäytetöiden ohjaajille ja tekijöille tukea ja opastusta opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen. Opinnäytetyön ohjaajilla ja tekijöillä on tarvittava osaaminen opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen..
3. Korkeakoulut suosittelevat opinnäytetöiden arkistointikelpoisen osan Creative Commons -lisensointia tekijänoikeudet huomioiden. Alakohtaisesti voidaan käyttää myös muita avoimia lisenssejä, esimerkiksi avointen lähdekoodien lisenssit. 1. Korkeakoulut laativat opinnäytetöiden ohjaajille ja tekijöille ohjeistuksen opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen. 2. Organisaatiot tarjoavat opinnäytetyön ohjaajalle ja tekijälle tukea sopivan avoimen lisenssin valinnassa. Kolmansien osapuolten oikeuksiin on kiinnitettävä huomiota lisensoinnissa..
4. Opinnäytetöiden metatiedot, poisluettuna tiivistelmät, julkaistaan avoimesti CC0-lisenssillä.1. Organisaatiot tarjoavat tukea ja opastusta metatiedon tuottamiseen..
5. Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulu tarjoaa opinnäytetöihin sopimusmallipohjan yhteistyöhön yritysten ja muiden (kuten tutkimuslaitosten) kanssa. Sopimusmallin osana määritellään avoimuuden ehdot..
6. Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulu tarjoaa opinnäytetöihin sopimusmallipohjan yhteistekijyyttä varten, minkä avulla määritellään avoimuuden ehdot..
7. Vuodesta 2025 lähtien korkeakoulu tukee ja kouluttaa opinnäytetyön ohjaajaa ja tekijää aineistonhallinnassa. Opinnäytetyön tekijä laatii aineistonhallintasuunnitelman opinnäytetyön tason vaatimassa laajuudessa, jos opinnäytteessä käsitellään tutkimusaineistoa. 1. Sekä ohjaaja että opinnäytetyön tekijä hallitsevat ja osaavat soveltaa FAIR-periaatteita. Organisaatio tarjoaa niiden hallintaan tukea esim. ohjeiden muodossa. Jos opinnäytetöihin sisältyviä tutkimusaineistoja avataan, niiden osalta menetellään Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksenmukaisesti..
8. Saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia opinnäytetöitä. Korkeakoulut tarjoavat opinnäytetöiden tekijälle saavutettavan mallipohjan tekstimateriaalille sekä ohjeet ja tukea sen käyttöön. Myös muihin opinnäytetyömuotoihin tarjotaan tukea, jotta tekijä pystyy tekemään niistä saavutettavia..
9. Opinnäytetöihin sisältyvien artikkeleiden osalta menetellään Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen julkaisemisen osalinjauksen mukaisesti.1. Korkeakoulut tarjoavat tukea ja mallipohjia opinnäytetöihin sisällytettävien artikkeleiden uudelleenjulkaisulupien hankintaan.2. Artikkeliopinnäytetöissä viivästetyn julkaisemisen (embargo) käyttämistä tulee välttää.3. Tekijöiden tietoisuutta saalistajakustantajista ja niiden toimintatavoista lisätään..
10. Korkeakoulut pyrkivät kattamaan kohtuulliset opinnäytetöiden avoimen julkaisemisen kustannukset (esim. kirjoittajamaksut, Teosto-maksut).1. Opinnäytetöiden tekijöitä informoidaan kirjoittajamaksuttomista artikkelien avoimista julkaisukanavista..
11. Korkeakoulut tarjoavat julkaisuarkiston opinnäytetöiden avoimelle julkaisemiselle (esim. organisaation oma julkaisuarkisto, Theseus)..
12. Portfolioihin ja aiempia oppimistuotoksia sisältäviin opinnäytetöihin voidaan soveltaa Avoimen oppimisen linjausta. Aiempi osaaminen tai opinnäytetyö tunnistetaan ja tunnustetaan tarvittaessa..

SANASTO

Aineistonhallintasuunnitelma: Aineistonhallintasuunnitelma (DMP, Data Management Plan) on virallinen ja dynaaminen asiakirja, jossa määritellään, miten resursseja hallinnoidaan opinnäytetyön elinkaaren ajan. Suunnitelma kattaa esimerkiksi aineistot, analyysivaiheet (esim. protokollat, algoritmit, menettelyt), laitteet ja työkalut (esim. laboratoriolaitteita ja valmistajia, reagensseja, infrastruktuuria ja ohjelmistoja koskevat tiedot), muun asianmukaisen dokumentaation, versioinnin, säilytyksen, palvelut ja sopimusehdot sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen kehittämisen ja jakamisen. (AVOTT 2023, 34.)

Arkistointikelpoisuus: Opinnäytetyön arkistointikelpoiseen osaan kuuluu opinnäytetyöstä kaikki se, missä julkaisumuoto tai formaatti mahdollistaa pitkäaikaissäilytyksen. Joidenkin oppiaineiden opinnäytetöissä voi olla myös osia, kuten tapahtumia tai taiteellisia töitä, joita ei voida arkistoida.

Avaaminen: Opinnäytetyön avaaminen tarkoittaa, että opinnäytetyön arkistointikelpoinen osa asetetaan maksutta saataville verkkoon. Opinnäytetyön julkisuus taas tarkoittaa, että työn metatiedot ovat esillä ja opinnäytetyö on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Julkinen opinnäytetyö ei siis välttämättä ole avoin.

Avoin lisenssi: Avoin lisenssi on valmiiksi muotoiltu käyttölupa, jonka käyttöehtojen noudattaminen on edellytyksenä materiaalin käytölle. Avoimesti julkaistut materiaalit ovat kaikkien luettavissa. Jos materiaalia haluaa käyttää julkisesti, tulee noudattaa lisenssin ehtoja. Teoksen jatkokäyttäjä voi siis noudattaa avoimen lisenssin ehtoja, joihin kuuluu esim. tekijän ja lähteen mainitseminen tekijän muotoilemalla tavalla. Jatkokäyttäjä saa lisenssin ehtoja noudattamalla lisenssin myöntämät oikeudet, kuten jatkolevitys- ja muunteluoikeudet. (AVOTT 2020c, 2.)

• Not found Avoin saaatavuus

Creative Commons: Creative Commons, maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä, luotiin vuonna 2001. Se on suosituslisenssi avoimille aineistoille useissa maissa. Creative Commons -lisenssit on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Aineiston tekijä päättää itse lisenssistä omien tavoitteidensa mukaisesti. Lähtökohtaisesti CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää aineistoa. Valitsemalla sopivat lisäehdot neljän eri ehdon joukosta tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia sopivaksi katsomallaan tavalla. Lue lisää: https://creativecommons.org/

Embargo: Rajoitus, jonka mukaan aineiston vapaa käyttö alkaa vasta säädetyn odotusajan jälkeen esimerkiksi julkaisun ilmestyttyä.

FAIR-periaatteet: FAIR-periaatteiden tavoite on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). Tämä tehostaa tiedon saatavuutta ja edistää tieteellisiä löytöjä. (AVOTT 2023, 34.)

Julkaisuarkisto: Tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuva tekninen järjestelmä ja sen ympärille rakennetut palvelut. (Tieteen termipankki)

Julkinen opinnäytetyö: ks. Avaaminen

Liitännäisaineisto: Opinnäytetyön toimeksiantoon liittyvä aineisto, jonka tietoja ei julkisteta.

Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Saalistajajulkaisu: Lehti tai muu julkaisu, joka esiintyy tieteellisenä, mutta laiminlyö tiedekustantajalle kuuluvan vastuun esimerkiksi vertaisarvioinnista, ja jonka toiminta perustuu aggressiiviseen markkinointiin ja kirjoittajilta perittäviin maksuihin. (Tieteen termipankki)

Saatavuus: Saatavuus tarkoittaa esim. julkisen asiakirjan tietojen saatavuutta, eli asiakirjan tiedot ovat hyödynnettävissä haluttuna aikana ja vaaditulla tavalla. Saatavilla oleva asiakirja voi olla esimerkiksi avoimesti saatavilla tai pyydettäessä saatavilla.

Saavutettavuus: Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista, eli “mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti, ja palveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa saavutettavuus otetaan huomioon” (AVOTT 2021, 9). Julkiset asiakirjat, esimerkiksi opinnäytetyöt, ovat saavutettavia. Saavutettavuuteen liittyvät hyvä tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja sisällön ymmärrettävyys (AVOTT 2021, 9–10).

Yritysyhteistyö: Yritysyhteistyöllä tarkoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä vastikkeellista tai vastikkeetonta yhteistyötä, joka voi vaihdella epävirallisesta vuorovaikutuksesta järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat mm. sopimustutkimus, tilaustutkimus, koulutus ja konsultointi. Yhteistyön rahoittajana voi toimia julkisen tai yksityisen sektorin organisaatio.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Oppimisen ja oppimateriaalien sekä tutkimusjulkaisujen avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaus
Name (sv)	Öppen utbildning och öppna lärresurser samt öppen tillgång till forskningspubliktioner. Policy och åtgärdsprogram för det finländska högskole- och forskarsamfundet 2021–2025: Delpolicy för öppen tillgång till lärdomsprov
Name (en)	Open education and educational resources, open access to scholarly publications. National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021–2025: Policy component for open access to theses
Description (fi)	Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa todetaan: “Tutkimusyhteisössä vastuullinen avoimuus on osa tutkimuksen arkea läpi koko tutkimusprosessin, ja tutkimusorganisaatioissa on tätä tukevat arviointikäytännöt, kannustimet ja palvelut.” Tämä koskee myös opinnäytetyöprosessia, ja tämä avoimuuden osalinjaus koskee kaikkia korkeakoulujen opinnäytetöitä (tutkintoon johtavat kandidaatintutkielmat, pro gradu -työt, syventävien opintojen opinnäytetyöt, AMK- ja YAMK-opinnäytetyöt, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat). Tutkimuksen avoimuudella mahdollistetaan tutkimustulosten laajempi käyttö tutkimusyhteisössä ja yhteiskunnassa, mikä lisää tutkitun tiedon vaikuttavuutta, sivistystä ja innovaatioita. Avoimuuden ja prosessin läpinäkyvyyden on tarkoitus myös tukea tutkimuksen laatua. Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäytetyö on asiantuntemusta edellyttävä ja osoittava tehtävä, jossa huomioidaan työelämän haasteiden näkökulmat, jolloin avoimuudesta voidaan katsoa olevan hyötyä erityisesti ammatillisesta näkökulmasta. Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus on tehty palvelemaan näitä perustavoitteita opinnäytetöiden näkökulmasta.
Description (sv)	I Deklarationen för öppen vetenskap och forskning konstateras att "[a]nsvarsfull öppenhet är en del av forskningssamfundets vardag genom hela forskningsprocessen. Forskningsorganisationerna har utvärderingspraxis, incitament och tjänster som stöder öppen vetenskap och forskning." Detta gäller också lärdomsprovsprocessen, och denna delpolicy omfattar alla lärdomsprov som genomförs vid högskolor (kandidatavhandlingar som leder till examen, avhandlingar pro gradu, lärdomsprov för fördjupade studier i medicin, odontologi och veterinärmedicin, examensarbeten för yrkeshögskoleexamen och högre yrkeshögskoleexamen, licentiatavhandlingar samt doktorsavhandlingar). Öppenhet i forskning möjliggör bredare användning av forskningsresultat i forskningssamfundet och samhället, vilket ökar den forskningsbaserade kunskapens genomslag samt bildning och innovation. Processens öppenhet och transparens ska också främja forskningens kvalitet. Sett ur yrkeshögskolesynvinkel kräver och demonstrerar ett lärdomsprov sakkunskap, och det beaktar också olika aspekter på arbetslivets utmaningar. Därmed kan öppenhet ses som särskilt värdefullt ur ett yrkesperspektiv. Delpolicyn för öppen tillgång till lärdomsprov är utformad för att tillgodose dessa grundläggande mål ur lärdomsprovens perspektiv.
Description (en)	The Declaration for Open Science and Research states that "In the research community, responsible openness is a part of everyday research throughout the research process, and research organisations have assessment practices, incentives, and services in place to support this." This also applies to the thesis process, and this policy component on open access to theses applies to all theses completed in higher education institutions (bachelor’s and master’s theses at universities and universities of applied sciences, advanced studies theses, licentiate theses, and doctoral theses). Open science enables a broader use of research results by the research community and society, thus increasing the impact of research as well as the level of scholarship and innovation in society. Openness and the transparency of the process are also intended to support the quality of research. In the context of universities of applied sciences, a thesis is a task that requires and demonstrates expertise and takes into account aspects of the challenges of working life, thus making openness particularly useful from a professional point of view. The policy component on open access to theses has been developed to serve these basic objectives from the perspective of theses.
Field	Domain:ScholarlyPublications
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Opinnäytetyöt ovat avoimesti saatavilla.	Lärdomsprov är öppet tillgängliga.	Theses will be openly accessible.	Tavoite	show / edit

Add new section

Creative Commons, maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä, luotiin vuonna 2001. Se on suosituslisenssi avoimille aineistoille useissa maissa. Creative Commons -lisenssit on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Aineiston tekijä päättää itse lisenssistä omien tavoitteidensa mukaisesti. Lähtökohtaisesti CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää aineistoa. Valitsemalla sopivat lisäehdot neljän eri ehdon joukosta tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia sopivaksi katsomallaan tavalla. Lue lisää: https://creativecommons.org/

Creative Commons, the world's most common open licensing system, was created in 2001. It is the preferred licence for open source material in many countries. Creative Commons licences are designed to be easy to use and understand. It is up to the author to decide on the licence according to their own objectives. In principle, a CC licence includes an irrevocable worldwide right to redistribute the material. By choosing the appropriate additional conditions from a list of four, the author can limit these rights as they see fit. Read more: https://creativecommons.org/

Creative Commons, världens vanligaste öppna licenssystem, skapades 2001. Det är den rekommenderade licensen för öppet tillgängligt material i många länder. Creative Commons-licenser (länk på finska) är utformade för att vara lätta att använda och för-stå. Upphovspersonen väljer licens enligt sina egna mål sättningar. Utgångspunkten är att en CC-licens innehåller en oåterkallelig världsomspännande rätt att vidaredistribuera materialet. Genom att välja lämpliga ytterligare villkor bland de fyra nedan kan upphovspersonen begränsa dessa rättigheter på det sätt som hen anser lämpligt. Inga ytterligare begränsningar eller villkor kan knytas till CC-licensen. Läs mer: https://creativecommons.org/

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP, Data Management Plan) on virallinen ja dynaaminen asiakirja, jossa määritellään, miten resursseja hallinnoidaan opinnäytetyön elinkaaren ajan. Suunnitelma kattaa esimerkiksi aineistot, analyysivaiheet (esim. protokollat, algoritmit, menettelyt), laitteet ja työkalut (esim. laboratoriolaitteita ja valmistajia, reagensseja, infrastruktuuria ja ohjelmistoja koskevat tiedot), muun asianmukaisen dokumentaation, versioinnin, säilytyksen, palvelut ja sopimusehdot sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen kehittämisen ja jakamisen. (AVOTT 2023, 34.)

Data Management Plan (DMP) is a formal and dynamic document that specifies how resources are managed across the life cycle of a thesis, covering, for instance, research data, analysis steps (e.g. protocols, algorithms, procedures), devices and tools (e.g. information on lab equipment and manufacturers, reagents, infrastructure, software), other relevant documentation, versioning, preservation, services, terms and conditions, and open development and sharing of research data, methods and infrastructures. (Open Science and Research Coordination in Finland, Federation of Finnish Learned Societies 2023, 34)

Opinnäytetyön arkistointikelpoiseen osaan kuuluu opinnäytetyöstä kaikki se, missä julkaisumuoto tai formaatti mahdollistaa pitkäaikaissäilytyksen. Joidenkin oppiaineiden opinnäytetöissä voi olla myös osia, kuten tapahtumia tai taiteellisia töitä, joita ei voida arkistoida.

Opinnäytetyön avaaminen tarkoittaa, että opinnäytetyön arkistointikelpoinen osa asetetaan maksutta saataville verkkoon. Opinnäytetyön julkisuus taas tarkoittaa, että työn metatiedot ovat esillä ja opinnäytetyö on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Julkinen opinnäytetyö ei siis välttämättä ole avoin.

ks. Avaaminen

Avoin lisenssi on valmiiksi muotoiltu käyttölupa, jonka käyttöehtojen noudattaminen on edellytyksenä materiaalin käytölle. Avoimesti julkaistut materiaalit ovat kaikkien luettavissa. Jos materiaalia haluaa käyttää julkisesti, tulee noudattaa lisenssin ehtoja. Teoksen jatkokäyttäjä voi siis noudattaa avoimen lisenssin ehtoja, joihin kuuluu esim. tekijän ja lähteen mainitseminen tekijän muotoilemalla tavalla. Jatkokäyttäjä saa lisenssin ehtoja noudattamalla lisenssin myöntämät oikeudet, kuten jatkolevitys- ja muunteluoikeudet. (AVOTT 2020c, 2.)

Creative Commons -lisenssi on kansainvälinen lisenssistandardi, jonka avulla tekijä voi jakaa osan tekijänoikeuksistaan ja antaa haluamansa vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle. Katso lisää: https://creativecommons.fi.

Rajoitus, jonka mukaan aineiston vapaa käyttö alkaa vasta säädetyn odotusajan jälkeen esimerkiksi julkaisun ilmestyttyä.

Begränsning, enligt vilken fri användning av materialet börjar först efter en reglerad väntetid efter att t.ex. en publikation kommit ut.

A restriction under which material can be freely used only after a set waiting period, for example once a publication has been released.

FAIR-periaatteiden tavoite on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). Tämä tehostaa tiedon saatavuutta ja edistää tieteellisiä löytöjä. (AVOTT 2023, 34.)

Tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuva tekninen järjestelmä ja sen ympärille rakennetut palvelut. (Tieteen termipankki)

Opinnäytetyön toimeksiantoon liittyvä aineisto, jonka tietoja ei julkisteta.

Med metadata avses beskrivande och sammanfattande information om forskningsmaterialets kontext, innehåll och struktur, behandling och/eller hantering samt insamling av det.

Metadata or descriptive information refers to the context, content and structure, management and/or processing of research data and information describing and summarising its compilation.

Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Lehti tai muu julkaisu, joka esiintyy tieteellisenä, mutta laiminlyö tiedekustantajalle kuuluvan vastuun esimerkiksi vertaisarvioinnista, ja jonka toiminta perustuu aggressiiviseen markkinointiin ja kirjoittajilta perittäviin maksuihin. (Tieteen termipankki)

Saatavuus tarkoittaa esim. julkisen asiakirjan tietojen saatavuutta, eli asiakirjan tiedot ovat hyödynnettävissä haluttuna aikana ja vaaditulla tavalla. Saatavilla oleva asiakirja voi olla esimerkiksi avoimesti saatavilla tai pyydettäessä saatavilla.

Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista, eli “mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti, ja palveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa saavutettavuus otetaan huomioon” (AVOTT 2021, 9). Julkiset asiakirjat, esimerkiksi opinnäytetyöt, ovat saavutettavia. Saavutettavuuteen liittyvät hyvä tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja sisällön ymmärrettävyys (AVOTT 2021, 9–10).

Yritysyhteistyöllä tarkoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä vastikkeellista tai vastikkeetonta yhteistyötä, joka voi vaihdella epävirallisesta vuorovaikutuksesta järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat mm. sopimustutkimus, tilaustutkimus, koulutus ja konsultointi. Yhteistyön rahoittajana voi toimia julkisen tai yksityisen sektorin organisaatio.

Med öppnande av utbildning eller öppen utbildning (Open Education) avses att öka tillträdet till och medverkan i lärande för en bredare allmänhet och olika målgrupper genom att sänka hindren för lärande och öka dess tillgänglighet, utbud och fokus på inlärare. Detta gör undervisning, lärande, informationsproduktion, medskapande och spridningsmöjligheter mera mångsidiga och kombinerar formellt och informellt lärande. Även om öppen utbildning ofta sker med hjälp av digital teknologi är det inte samma sak som utbildning där man använder digitala verktyg eller digitalisering av undervisning eller lärresurser.

Opening up education or Open Education means extending access to and participation in education to larger audiences and target groups by lowering barriers to education and increasing accessibility, unrestrictedness, offering and learner-centeredness. It diversifies the possibilities of teaching, learning and building, joint development and sharing of knowledge and combines the pathways of formal and nonformal learning. Although open education is often carried out using digital technologies, open education is not the same as digital education or digitalisation of educational resources.