Menetelmät ja infrastruktuurit

Language versions: fi en sv

Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus

TÄSSÄ LINJAUKSESSA ESITETÄÄN tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta koskevia suosituksia tutkimusorganisaatioille, infrastruktuurien tarjoajille, rahoittajille, julkaisijoille, tutkimusyhteisölle ja muille toimijoille. Kuten toimenpiteissä todetaan, on välttämätöntä laatia myös tarkempia suosituksia ja ohjeistuksia, joissa huomioidaan tieteenalojen väliset erot. Kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen arkkitehtuurityö täydentää tätä linjausta kartoittamalla käytössä olevat tutkimusaineistoja ja -menetelmiä koskevat palvelut ja infrastruktuurit sekä auttamalla tunnistamaan vallitsevat palvelu ja infrastruktuuri­ tarpeet paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Tutkimusmenetelmät tulisi aina raportoida riittävän yksityiskohtaisesti ja kattavasti, jotta on mahdollista julkisesti ja perusteellisesti arvioida, miten tulokset on saatu ja miten valitut menetelmät voivat vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Avoimuuden vaatimus kattaa paitsi yksittäiset menetelmät tai osa-alueet myös koko sen työnkulun, jota tarvitaan tulosten ja johtopäätösten johtamiseksi havainnoista. Avoimuus auttaa paljastamaan menetelmälliset valinnat laajemmin kuin mitä perinteisempien akateemisen viestinnän muotojen perusteella on ollut mahdollista toteuttaa. Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa avoimuus voi osoittaa, että tutkimus tai sen osa on replikoitavissa tai toistettavissa täsmälleen samanlaisena, kun taas kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa dokumentaation tai argumenttien kasvava läpinäkyvyys voivat korostua.

Dokumentointi, versiointi, avoin jakelu ja selkeät uudelleen­ käyttöä tukevat luvat edesauttavat tutkimusmenetelmien uudelleen­käytettävyyttä ja jatkokehitystä. Vaikka uudelleenkäytölle ja muille keskeisille termeille ei vielä ole yleispätevää määritelmää 1, niillä korostetaan yleensä kattavaa dokumentaatiota ja menetelmien täyden työnkulun jakamista todentamista ja uudelleenkäyttöä varten. Tutkimusmenetelmien avoimuus voi tukea niiden yhdenmukaistamista ja pienentää tarkoitushakuisten menetelmien ja johtopäätösten mahdollisuutta. Avoimuus voi siten huomattavasti parantaa menetelmien laatua ja vaikuttavuutta läpi koko tutkimusprosessin ja sen elinkaaren.

Korkeakoulu ja tutkimusyhteisö on jo pitkään tunnistanut tutkimusmenetelmien läpinäkyvän jakamisen keskeisenä osana tutkimusta ja tieteellistä julkaisutoimintaa. Tutkimusorganisaatioilla, rahoittajilla, julkaisijoilla ja infrastruktuurien tarjoajilla on tärkeä rooli tutkimusprosessin, työkalujen ja tutkimuksen välituotosten varhaisen ja laajan levittämisen tukemisessa sekä siihen kannustamisessa. Tutkijat ovat perinteisesti raportoineet menetelmistään julkaisuin, mutta tutkimuksen monimuotoistuminen, teknologian ja yhteiskunnan muutokset sekä tarve tukea laajempaa vaikuttavuutta, muun muassa menetelmien käyttöönoton ja uudelleenkäytön avulla, ovat asettaneet uusia haasteita ja tarjonneet uusia mahdollisuuksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimusmenetelmien katsotaan yhä useammin olevan itsenäisiä tutkimustuotoksia, joita jaetaan eri kanavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkimusten menetelmäosiot ja lisäaineistot, erilliset data tai menetelmäjulkaisut, julkiset proto­ kollat, koodin ja aineistojen saatavuutta koskevat ilmoitukset, avoimet repositoriot ja mikrojulkaisut. Menetelmien varhaisen ja pitkäaikaisen saatavuuden ja säilymisen varmistaminen saattaa edellyttää uusia ratkaisuja täydentämään perinteisempiä tapoja levittää tutkimustietoa.

Tutkimusinfrastruktuurit ja infrastruktuuripalvelut ovat keskeisiä välineitä, joilla tuetaan ja edistetään tutkimusta ja tutkimuksen avoimuutta, ja ne tulisi rakentaa pitkäjänteisten suunnitelmien perusteella. Tämä linjaus tukee tutkimus­infra­struktuurien mahdollisimman laajaa avoimuutta keinona vahvistaa ja edistää avointa toimintakulttuuria. Rahoittajat ja tutkimusinfrastruktuurin tarjoajat voivat edistää näitä tavoitteita tuottamalla erityisiä ohjeistuksia, jotka tukevat tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta koskevia kansallisia 2 ja kansainvälisiä 3, 4, 5 suosituksia. Tähän työhön kuuluu myös tutkimusinfrastruktuurin käyttöä koskevan standardisoidun dokumentaation sekä siihen viittaamisen kehittäminen ja käyttöönotto erillisten viitattavissa olevien tunnisteiden (esim. PID/ROR) pohjalta. Tutkimus­infrastruktuureja ja niiden käyttöpolitiikkoja koskevan tiedon avoin saatavuus on osa tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta. Tutkimusinfrastruktuurien saatavuutta voi olla tarpeen säännellä eettisistä, lainsäädännöllisistä, taloudellisista tai muista keskeisistä syistä. Infrastruktuurien tarjoajien tulee määri­tellä selkeät linjaukset saatavuuden sääntelemiseksi tilanteissa, joissa infrastruktuuri ja sen palvelukapasiteetti ovat rajalliset. Tutkijoilla tai tutkimusorganisaatioilla tulisi olla mahdollisuus hakea infrastruktuuripalveluita julkisten hakujen perusteella.

Tutkimusinfrastruktuurit, rahoittajat ja julkaisijat voivat tukea näitä käytäntöjä. Taloudellisesti kestävä avoimuuden edistäminen tarkoittaa sitä, että mahdollisimman laajalla yleisöllä on avoin pääsy julkisrahoitteisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Tällaiset infrastruktuurit eivät saa olla voittoa tavoittelevia, mutta ne voivat kuitenkin periä rahoitusta palvelun ja ylläpidon yksikkökustannuksiin ja harjoittaa rajallista elinkeinotoimintaa 6, 7, 8, 9, jotta voidaan varmistaa infrastruktuurin kehittämisen ja ylläpidon taloudellinen kestävyys. Tutkimus voi myös perustua infrastruktuureihin, jotka pohjautuvat omisteisiin ohjelmistoihin (mukaan lukien tilastollisten ja laadullisten analyysien suorittamiseen käytettävät ohjelmistot), laitteisiin, palveluihin tai muihin innovaatio-, kehitys ja teknologiainfrastruktuureihin tai -alustoihin sekä yhteistyösopimuksiin, jotka rajoittavat avoimuuden astetta. Tällaiset infrastruktuurit voivat joissain tapauksissa olla välttämättömiä tutkimuksen tekemiselle, mutta tutkijoita ja tutkimus­organisaatioita kannustetaan mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti hakemaan ja edistämään avoimia vaihtoehtoja ja niiden kehitystä.

TAVOITTEET JA TOIMENPITEET (otsikkoa muutettava tekstirakenteen takia)

Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden edistämiseksi. Se täydentää tutkimus­ datan avointa saatavuutta koskevaa osalinjausta (kuva 1). Suomessa on jo otettu merkittäviä askelia kohti näitä tavoitteita: kansallisilta tutkimusinfrastruktuuripalveluilta vaaditaan selkeät avoimen saatavuuden ja aineistonhallinnan linjaukset, avoimia lisenssejä koskeva ymmärrys on lisääntynyt ja niiden käyttö laajentunut, ja tarve parantaa tutkimustuotosten läpinäkyvyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä on laajasti tunnistettu. Tämän linjauksen tarkoituksena on edelleen tukea ja edistää tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avointa saatavuutta.

Toteutuksen yksityiskohdissa sekä tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuuden tukemisen laajuudessa voi olla merkittäviä eroja. Avoimuuden kehittämisessä ja seurannassa on olennaista huomioida infrastruktuurien ja infrastruktuuri­ palveluiden tyyppiin, laajuuteen ja laatuun liittyvät erot sekä kansainvälinen ulottuvuus ja esimerkiksi omistajuutta10, rahoitusta11 ja datanhallintaa12 koskevat täydentävät linjaukset. Tieteenalakohtaisten ohjeistusten kehittäminen avoimille tutkimusmenetelmille ja -infrastruktuureille voi olla välttämätöntä, ja tämä tulisi ottaa huomioon kansallisessa linjaustyössä 13.

Tutkimus kohtaa muuttuvassa maailmassa uusia haasteita ja odotuksia, jotka liittyvät läpinäkyvyyteen, saavutettavuuteen, toistettavuuteen ja uudelleenkäytettävyyteen. Käsittelemällä näitä kysymyksiä voidaan parantaa tutkimuksen kokonaislaatua ja vaikuttavuutta sekä yleistä luottamusta tieteeseen. Tässä linjauksessa on määritelty kolme laaja-alaista tavoitetta (kuva 2) ja niihin liittyvät toimenpiteet (kuva 3), joilla pyritään ratkaisemaan tutkimus­ menetelmien avaamisessa kohdattavia käytännön haasteita. Tämä osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusmenetelmiä, jotka on tuotettu tai joita on käytetty osana tutkimus tai kehittämisprosessia 1.1.2023 tai sen jälkeen ja

• joissa tutkija on suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskentelevä tai siihen affilioitunut ja/tai suomalaisen tutkimusrahoitusorganisaation rahoituksella työskentelevä tutkija

tai

• joissa tutkimus tai kehittämisprojekti, jonka yhteydessä tutkimusmenetelmiä kootaan tai käytetään, sijoittuu suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja/tai on suomalaisen tutkimusrahoitusorganisaation rahoittama.

Alla esitetyissä tavoitteissa ei oteta kantaa siihen, miten tutkimus­ organisaatiot ratkaisevat asiat, joten organisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtö­kohdistaan käsin.

Tutkimusmenetelmien avointa saatavuutta koskevan osalinjauksen tavoitteiden yhteenveto:

1. Vuoteen 2023 mennessä avoimet tutkimusmenetelmät ja -infrastruktuurit tunnistetaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeisiksi tekijöiksi.
2. Vuoteen 2024 mennessä tutkimusorganisaatiot ja -infrastruktuurin tarjoajat tukevat avoimia tutkimusmenetelmiä.
3. Vuoteen 2025 mennessä tutkimusmenetelmiin ja -infra­ struktuureihin liittyvistä oikeuksista ja ehdoista sovitaan selkeästi kaikkien tutkimustyöhön osallistuvien kesken.

Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet

Tavoite 1: Laatu ja vaikuttavuus

Vuoteen 2023 mennessä avoimet tutkimusmenetelmät ja -infrastruktuurit tunnistetaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeisiksi tekijöiksi.

Tutkimuksen arviointi ja kannustimet eivät huomioi riittävästi avointen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien merkitystä. Siksi on tarpeen kehittää järjestelmällisempiä keinoja tunnistaa menetelmien ja infrastruktuurien avoimuus tutkimuksen arvioinnissa.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Indikaattorit. Viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö käynnistää yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusyhteisön kanssa indikaattoreiden ja vähimmäisvaatimusten kehittämisen, jotta tämän linjauksen toimeenpanoa voidaan seurata kansainvälisesti tunnistettujen, tutkimuksen vastuullisen arvioinnin mittareiden perusteella.
2. Tieteenalakohtaiset suositukset. Viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusyhteisön kanssa aloittaa arvioinnin tarpeesta laatia tieteenalakohtaisia suosituksia sekä tiedon vähimmäisvaatimuksia tietyistä aiheista, kuten kvalitatiivisesta tutkimuksesta ja monimenetelmätutkimuksesta, algoritmeista ja ohjelmistoista sekä tutkimusinfrastruktuureista tämän linjauksen täydennykseksi ja tueksi.
3. Kansainvälinen vuoropuhelu. Viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö osallistuu kansainväliseen vuoropuheluun tarpeesta laatia suosituksia, joilla voidaan vahvistaa tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien dokumentaatiota, viittauskäytäntöjä ja tunnustamista itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.
4. Resurssien, kannustimien ja meritointimekanismien suunnittelu. Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat yhdessä kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteisön kanssa, mukaan lukien vastuullisen tutkijanarvioinnin ohjausryhmä, käynnistävät resurssien, kannustimien ja meritointimekanismien kehittämistä koskevan suunnittelun, jonka tarkoituksena on tukea tässä linjauksessa esitettyjä tutkimuksen vastuullisen arvioinnin tavoitteita.

Tavoite 2: Avoimet tutkimusmenetelmät

Vuoteen 2024 mennessä tutkimusorganisaatiot ja tutkimusinfrastruktuurien tarjoajat tukevat avoimia tutkimusmenetelmiä.

Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avaaminen edellyttää tietoa, osaamista ja resursseja. Tarvetta kehittää nykyisiä linjauksia, koulutusta ja palveluita sekä vahvistaa tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta tutkimuskäytännöissä on arvioitava järjestelmällisesti.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Avoimen tieteen arkkitehtuuri. Viimeistään vuonna 2023 kansalliseen avoimen tieteen arkkitehtuuriin sisällytetään tutkimusmenetelmät ja niiden avointa saatavuutta koskevat linjaukset, palvelut ja infrastruktuurit sekä niihin liittyvän osaamisen kehittämisen.
2. Tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden nykytila. Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ja infrastruktuurien tarjoajat kansallisessa yhteistyössä arvioivat tutkimusinfrastruktuuriensa ja avoimiin tutkimusmenetelmiin liittyvien palveluidensa nykytilan suhteessa kansalliseen avoimen tieteen arkkitehtuuriin. Tunnistettujen puutteiden korjaamiseksi käynnistetään jatkotoimenpiteitä.
3. Tukea ja suosituksia koulutuksista ja palveluista. Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot tarjoavat tukea ja suosituksia avoimiin tutkimusmenetelmiin ja-infrastruktuueihin liittyvistä koulutuksista ja palveluista opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle omien valmiuksiensa mukaisesti ja yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Avoimuus huomioidaan tekijänä, joka vaikuttaa palveluiden ja tuotteiden ostamiseen ja kehittämiseen tutkimustarkoituksia varten.
4. Aineistonhallintasuunnitelmat. Viimeistään vuonna 2024 DMP-konsortio tukee tätä linjausta vahvistamalla avointen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien sisällyttämistä tutkimushankkeiden aineistonhallintasuunnitelmiin (DMP).
5. Asiantuntijaroolit. Viimeistään vuonna 2025 tutkimusorganisaatiot kuvailevat avoimiin tutkimusmenetelmiin ja -infrastruktuureihin liittyviä asiantuntijarooleja tarpeidensa pohjalta ja kansallisessa yhteistyössä. Organisaatiot arvioivat mahdollisuuksia luoda urapolkuja tällä alalla erikoistumiseen.

Tavoite 3: Oikeuksista ja ehdoista sopiminen

Vuoteen 2025 mennessä tutkimusmenetelmiin ja-infrastruktuureihin liittyvistä oikeuksista ja ehdoista sovitaan selkeästi kaikkien tutkimustyöhön osallistuvien kesken.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Suositusten ja ohjeistusten laatiminen. Viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusyhteisön kanssa käynnistää suositusten ja ohjeistusten laatimisen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta tukevien oikeuksien, ehtojen ja lisenssien dokumentoimiseksi.
2. Eettiset ohjeistukset. Viimeistään vuonna 2024 Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö aloittaa keskustelun Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kanssa mahdollisuudesta kehittää yleisiä ohjeistuksia ja suosituksia tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden yhteensovittamiseksi muiden tutkimusetiikan osa-alueiden kanssa.
3. Sopimusohjeistukset. Viimeistään vuonna 2025 tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat yhteistyössä suomalaisen tutkimusyhteisön kanssa ovat laatineet kansalliset ohjeistukset, joilla voidaan edistää avoimiin tutkimusmenetelmiin ja -infrastruktuureihin liittyviä oikeuksia ja vastuita koskevia selkeitä sopimuksia.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus
Name (sv)	Öppen tillgång till forskningsmetoder och -infrastrukturer
Name (en)	Open access to research methods and infrastructures
Description (fi)	Tässä osalinjauksessa esitetään tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta koskevia suosituksia tutkimusorganisaatioille, infrastruktuurien tarjoajille, rahoittajille, julkaisijoille, tutkimusyhteisölle ja muille toimijoille.
Description (sv)	Denna delpolicy innehåller allmänna rekommendationer om öppen tillgång till forskningsmetoder och -infrastrukturer för forskningsorganisationer, infrastrukturleverantörer, finansiärer, utgivare, forskningssamfundet och andra aktörer.
Description (en)	This policy component provides general recommendations for the openness of research methods and infrastructures for research organisations, infrastructure providers, funders, publishers, the research community, and other operators.
Field	Domain:Data
Validity start	2023
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of	Aineistot

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Laatu ja vaikuttavuus	Kvalitet och genomslagskraft	Quality and impact	Tavoite	show / edit
2	Avoimet tutkimusmenetelmät	Öppna forskningsmetoder	Open research methods	Tavoite	show / edit
3	Oikeuksista ja ehdoista sopiminen	Överens om rättigheter och villkor	Agreeing on rights and terms	Tavoite	show / edit

Add new section

Publikationen kan i sin helhet laddas ner via Internet och läsas, skrivas ut och kopieras i minst icke-kommersiellt syfte utan begränsningar eller avgifter.

The publication in its entirety is available on the Internet free of charge and without restrictions to read, print and copy at least for non-commercial use.