Aineistot
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus
Linjauksen päämäärä
Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen.[1] Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.
Johdanto
Tämä linjaus koostuu osalinjauksista, joista ensimmäisenä valmistuu tutkimusdataa koskeva osalinjaus keväällä 2021. Tutkimusmenetelmiä koskevan osalinjauksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tässä osalinjauksessa on tarkoitus käsitellä koodeja ja ohjelmistoja.
Yleisellä tasolla tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus ja hyvä hallinta parantavat mahdollisuuksia tutkimusten todentamiseen sekä edistävät olemassa olevien aineistojen ja menetelmien tarkoituksenmukaista uudelleenkäyttöä[2]. Avoimuus lisää globaalia yhdenvertaisuutta, koska tutkimusaineistoja tarjotaan maailmanlaajuisesti tutkijoiden käyttöön. Tämä puolestaan edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä. Aineistojen ja menetelmien avoimuuteen liittyy merkittäviä tutkimuseettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä rajoitteita, jotka tutkijoiden ja muiden aineistonhallinnan parissa työskentelevien tulee tuntea.
Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tulee edistää taloudellisesti kestävällä tavalla. Taloudellisesti kestävä avoimuuden edistäminen merkitsee sitä, että keskeiset avoimen tieteen infrastruktuurit ovat voittoa tavoittelemattomia[3]. Suomessa julkisilla varoilla tuotettujen tutkimusaineistojen tulee olla kaikkien avoimesti hyödynnettävissä.
Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu
Linjaus perustuu tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Sen tavoitteena on tukea avoimen tieteen päämäärää ja lisätä tutkimuksen vapautta sekä tutkijan mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa. Tutkijan vastuulla on tehdä laadullisesti parasta mahdollista tutkimusta, johon sisältyy vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien käsittely. Tutkimusaineistolle ja -menetelmille valitaan sellainen repositorio, joka parhaiten sopii kullekin kokonaisuudelle ja tarjoaa FAIR-periaatteiden mukaisen palvelun. Avoimen saatavuuden tarkoituksena on mahdollistaa tutkimusaineistojen ja -menetelmien mahdollisimman vapaa jatkokäyttö. Avoimuuden astetta voidaan rajoittaa perustelluista syistä.
Tutkimusyhteisön tulee taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle osaaminen, kannustimet, resurssit ja rakenteet (kuten infrastruktuurit ja palvelut) tavalla, joka tukee ja kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta.
Kansainvälinen viitekehys
Tämän linjauksen laatimisessa on hyödynnetty sitä laajaa kotimaista ja kansainvälistä työtä, jota tutkimusaineiston avoimuuden edistämiseksi tehdään ja on tehty. Hyviä yhteenvetoja tästä työstä ovat esimerkiksi Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018) ja Euroopan komission julkaisema loppuraportti Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018)[4]. Toimintaympäristöä muovaa myös datan avoimuutta koskeva nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi.
Tiedekustantajat vaativat tutkimusjulkaisujen kirjoittajilta tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta. Tiedekustantajat myös tarjoavat tai edellyttävät kirjoittajilta tutkimusaineistojen tai -menetelmien tallentamista repositorioihin, jotka voivat olla suljettuja, avoimia tai maksumuurien takana[5],[6].
Rahoittajat edellyttävät tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista, ja se kytkeytyy läheisesti hyvään aineistonhallintaan, josta esimerkkinä Science Europen ohje Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management[7]. Huolehtimalla siitä, että suomalainen linjaus vastaa kansainvälistä kehitystä, kotimainen tutkimusyhteisö on mukana luomassa yhteisiä kansainvälisiä käytäntöjä tällä nopeasti laajenevalla ja kehittyvällä alueella. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön, esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC) ja Research Data Alliance (RDA) -yhteisöissä. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu vuoropuheluun, josta voi omaksua hyviä käytäntöjä ja jossa voi olla mukana luomassa toimivia ratkaisuja.
Riskit ja uhat
Linjaukseen sisältyy tunnistettuja riskejä. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaaminen pohjautuu hyvälle aineistonhallinnalle. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen vaatii kuitenkin resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia koko tutkimusaineiston ja -menetelmien elinkaaren aikana. Jotta resursseja olisi käytettävissä koko elinkaaren aikana, erilaisissa rooleissa toimivien organisaatioiden olisi sitouduttava resurssien ylläpitämiseen. Toisaalta palveluihin panostaminen edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä.
Tutkijat kantavat huolta arkaluontoisten ja luottamuksellisten (esimerkiksi henkilötiedot) tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisesta. Tämän vuoksi tulee ottaa huomioon erilaiset avaamisen asteet ja tutkijan ensikäyttöoikeus. Joissakin tapauksissa riittää kuvailutiedon avaaminen. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisessa nousevat esille niihin liittyvät juridiset kysymykset (esimerkiksi sopimukselliset) sekä tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin liittyvä tutkijan oikeusturva.
Tutkimusrahoittajat ja tiedekustantajat edellyttävät yhä enenevässä määrin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista. Rahoituksen hakijoiden osalta riskinä on, että tutkimusrahoituksen määrä laskee tai rahoitusta peritään takaisin, jos aineistoja ei voi avata. Puuttuvat palvelut ja infrastruktuurit sekä puutteellinen osaaminen ovat syitä siihen, että tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei avata. Myös lainsäädännölliset, eettiset ja sopimukselliset rajoitteet voivat estää avaamisen.
Linjauksen rakenne ja tausta
Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän erikseen kokoama työryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025. Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja, spesifejä ja mitattavia tavoitetasoja avoimuudelle. Tavoitteille listataan myös niiden saavuttamiseen tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin. Linjauksessa käytetty sanasto (ks. Liite 1) tukee dokumentin luettavuutta ja riittävää ymmärrettävyyttä. Aihepiirin sanasto on erilaista eri tieteenaloilla, ja myös lainsäädännössä termit ja niiden käännökset vaihtelevat paljon. Käytetyt termit määritellään eri yhteyksissä toisistaan poikkeavilla tavoilla. Tieteenalojen erilaisuudesta johtuen yhtenäistä sanastoa on haastavaa luoda.
Toimeenpano ja seuranta
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus valmistuu keväällä 2021, ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus keväällä 2022. Koko linjaus osalinjauksineen tarkistetaan viimeistään vuonna 2025. Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden tai toimeenpanon seurantamekanismit tulevat olemaan osa kehitteillä olevaa kansallista avoimen tieteen seurantaa.
Strategiset periaatteet
Periaate 1: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus
Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallitaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanne: Vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinta on keskeisin edellytys niiden avaamiselle. Tutkimusyhteisö on tunnistanut puutteita toimintatavoissa.
- Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Periaate 2: Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut
Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2021 aikana Avoimen tieteen koordinaatio määrittelee yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja palveluntuottajien kanssa minimitason aineistonhallinnan infrastruktuureille ja palveluille.
- Jatkuva seuranta: Avoimen tieteen koordinaatio laatii viimeistään vuonna 2022 arviointimallinAineistot-alaviite-8, jota voidaan jatkossa hyödyntää arviointivälineenä organisaatioiden säännöllisessä itsearvioinnissa. Jatkuva seuranta selvitetään osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Periaate 3: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet
Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoon ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineiston ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se voi tukea tutkijan meritoitumista.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanne: Viimeistään vuonna 2022 Avoimen tieteen koordinaatio laatii suosituksen hyvistä käytännöistä eli siitä, kuinka hyvän datanhallinnan edistäminen, tutkimusdataan liittyvä työ ja tutkimusdatan avaaminen huomioidaan tutkijan työssä ja kuinka näitä ansioita arvostetaan.
- Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Tutkimusdatan avoin saatavuus
Tämä osalinjausteksti on Avoimen tieteen ja tutkimuksen ohjausryhmän kokouksessa 27.5.2025 hyväksytyn päivitetyn linjauksen mukainen.
Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja kuten näytteitä eikä tutkimusmenetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan.
Kuten linjauksen ensimmäisessä versiossa 2021 linjattiin, tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja
- jossa tutkija on suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskentelevä tai siihen affilioitunut ja/tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella työskentelevä tutkija
tai
- jossa tutkimus- tai kehittämisprojekti, jonka yhteydessä tutkimusdata kootaan tai käytetään, sijoittuu suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja/tai on suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoittama.
Tässä linjauksessa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet eivät koske ainoastaan tutkimusdatan avaamista, vaan ne keskittyvät vastuulliseen datanhallintaan koko tutkimusdatan elinkaaren ajan. Linjaus kattaa kaikenlaisen tutkimusdatan, myös henkilötietoja sisältävän tai luottamuksellisen aineiston, jota ei voida jakaa avoimesti muiden käyttöön.
Tutkimusorganisaatiot suunnittelevat tutkimusdatan hallinnan kokonaisuuden omista lähtökohdistaan käsin ja toteuttavat ratkaisut joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusdatan avoin saatavuus |
| Name (sv) | Öppen tillgång till forskningsdata |
| Name (en) | Open access to research data |
| Description (fi) | Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön [8] yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan.
Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja
tai
Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin. |
| Description (sv) | Denna nationella delpolicy är det finländska forskningssamfundets [9]gemensamma vägvisare för att främja öppen tillgång till forskningsdata. Delpolicyn gäller inte övriga forskningsmaterial eller -metoder, som i enlighet med policystrukturen kan behandlas i separata delpolicyer.
Delpolicyn för öppen tillgång till forskningsdata gäller i första hand forskningsdata som har producerats eller använts som en del av en forsknings- eller utvecklingsprocess från och med 1.7.2021, och
eller
Åtgärderna nedan tar inte ställning till organisationernas lösningar, så det är organisationernas uppgift att planera en helhet utgående från sina egna förutsättningar. |
| Description (en) | This national policy component is the Finnish research community’s [10] shared guideline for the advancement of open access to research data. The policy component does not include research methods as these will, in accordance with the policy structure, be discussed in a separate
policy component. The policy component on open access to research data primarily concerns research data that has been produced or used as part of a research or development process as of 1 July 2021 and
or
|
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2020 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | |
| Is part of |
Sections
| Ordinal | Name (fi) | Name (sv) | Name (en) | Type | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus | Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder | Responsible management of research data and methods | Periaate | show / edit |
| 2 | Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut | Datahanteringens infrastrukturer och tjänster | Data management infrastructures and services | Periaate | show / edit |
| 3 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet | Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder | Incentives for opening of research data and methods | Periaate | show / edit |
Tavoite 1: Strateginen johtaminen ja päätöksenteko
Tutkimusorganisaatiot ovat järjestäneet, organisoineet ja vastuuttaneet tutkimusdatan hallinnan strategisen johtamisen sekä organisaatiotason päätöksenteon.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Selkeä ja läpinäkyvä vastuunjako ja päätöksenteko. Tutkimusorganisaatio varmistaa, että tutkimusdatan hallintaan sekä datanhallinnan palveluiden tuottamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen liittyvä vastuunjako ja päätöksenteko ovat selkeitä ja läpinäkyviä.
Tavoite 2: Kannustimet ja seuranta
Tutkimusorganisaatiot edistävät tutkimusdatan avoimuutta, uudelleenkäyttöä ja vastuullista datanhallintaa luomalla kannustimia ja seurantaa.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Kannustimet. Tutkimusorganisaatio kehittää aktiivisesti kannustimia tutkimusaineistojen julkaisemisen ja uudelleenkäytön mahdollistamiseksi.
- Mittarit ja seuranta. Tutkimusorganisaatio kehittää vastuullisen datanhallinnan mittareita ja seurantaa.
Tavoite 3: Datanhallintasuunnitelmat
Jokaiselle tutkimus- ja kehittämisprojektille laaditaan aineistonhallintasuunnitelma, jossa on huomioitu tutkimusdatan elinkaaren vaiheet.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- aineistonhallintasuunnitelman laadinta ja päivittäminen osaksi tutkimus- ja palveluprosessejaan. Tutkimusorganisaatio sisällyttää aineistonhallintasuunnitelman laadinnan ja päivittämisen osaksi tutkimus- ja palveluprosessejaan sekä hyödyntää jatkuvasti päivitettävistä ja koneluettavista aineistonhallintasuunnitelmista saatavaa tietoa prosesseissaan.
- Datanhallinnan kouluksen tarjoaminen. Tutkimusorganisaatio tarjoaa yhteisönsä tarpeita vastaavaa datanhallinnan koulutusta, tukea ja ohjeita opiskelijoille sekä kaikkien uravaiheiden tutkijoille, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohenkilökunnalle, opettajille ja opinnäytetöiden ohjaajille.
- Opinnäytetyön ohjaaja tiedonhallintatyö. Tutkimusorganisaatio varmistaa, että osana ohjaustyötään opinnäytetöiden ohjaajat arvioivat ja kommentoivat aineistonhallintasuunnitelmia.
- Tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua datanhallinnan osalta. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua siten, että datanhallinnan ja sen tuen riittävään resursointiin ja kustannuksiin osataan varautua.
Tavoite 4: Tutkimusdatan käyttöön liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
Tutkimusdatan käyttöön liittyvät oikeudet ja velvollisuudet tulee sopia selkeästi kaikkien tutkimukseen osallistuvien kesken.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Tutkimisorganisaation datan oikeuskäytänteet. Tutkimusorganisaatio luo selkeät ja yhtenäiset periaatteet sekä käytänteet, esimerkiksi sopimuspohjat, tutkimuksen tuottaman datan oikeuksista ja vastuista sopimiseen. Sopimuskäytännöt tukevat sitä, että tutkijat pystyvät toimimaan ja tekemään yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.
- Tutkimusorganisaatio tarjoaa ohjeita lainsäädännöstä. Tutkimusorganisaatio tarjoaa ohjeita, koulutusta ja neuvontaa tutkimusdatan hallintaa koskevasta lainsäädännöstä ja lisensseistä.
- Tutkimusorganisaatio tarjoaa ohjeita viiteiden kanssa. Tutkimusorganisaatio tarjoaa ohjeistusta siitä, miten tutkimusdataan viitataan ja edellyttää julkaisuohjeissaan tutkimuksessa käytettyyn tutkimusdataan viittaamista.
- Datan säilytyspalvelut. Tutkimusorganisaatio huolehtii, että sen tarjoamat datan säilytyspalvelut (kuten datarepositoriot, datakatalogit, data-arkistot) ohjeistavat, kuinka niissä säilytettävään tutkimusdataan viitataan ja käyttöehdot esitetään.
Tavoite 5: Dokumentaatio tukee tutkimusdatan FAIRia
Tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tuotettu tutkimusdata ja sen elinkaari dokumentoidaan siten, että metadata tukee tutkimusdatan ja -tulosten verifiointia ja tutkimusdatan uudelleen- ja jatkokäyttöä, löydettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta FAIR-periaatteiden mukaisesti.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Tutkimusorganisaatiot tukevat tutkijaa datan valinassa. Tutkimusorganisaatio tukee tutkijaa säilytettävän tutkimusdatan valinnassa ja arvonmäärityksessä.
- Koulutusta ja tukea tutkimusdatan dokumentointiin. Tutkimusorganisaatio tukee tutkimusdatan dokumentointia, tutkimuksen toistettavuutta ja metadatan tuottamista tarjoamalla riittävät palvelut, ohjeet ja koulutusta.
- Varautuminen aineistojen dokumentoinnin kustannuksiin. Tutkimusorganisaatio tukee tutkimuksen suunnittelua siten, että tutkimushankkeissa osataan varautua aineistojen dokumentoinnin resursointiin.
Tavoite 6: Tutkimusdatan hallinan tekniset ratkaisut
Tutkimusorganisaatio tarjoaa tutkimusdatan hallinnan tarkoituksenmukaiset tekniset ratkaisut ja niihin liittyvät palvelut.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Tutkimusorganisaation tarjoamat tukevat infrastruktuurit ja palvelut. Tutkimusorganisaatio tarjoaa tutkimusdatan elinkaaren eri vaiheissa tarvittavat tallennusta, säilytystä käsittelyä ja jakamista tukevat infrastruktuurit ja palvelut.
- Tutkimusorganisaation tarjoamien palvelujen viitearkkitehtuurit. Tutkimusorganisaatio hyödyntää edellisessä toimenpiteessä kuvatun kokonaisuuden kehittämisessä relevantteja viitearkkitehtuureja, kuten Avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä Datanhallinnan viitearkkitehtuureja.
Tavoite 7: Tutkimusorganisaatioissa tehdään moniammatillista yhteistyötä
Tutkimusorganisaatioissa tehdään moniammatillista yhteistyötä koulutusten, osaamisen ja tarvittavien datanhallinnan palveluiden kehittämiseksi.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Tutkimusorganisaatio kehittää osaamista, käytänteitä sekä palveluita. Tutkimusorganisaatio kehittää osaamista, käytänteitä sekä palveluita kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
- Tutkimusorganisaatio kuvaa, millaisia asiantuntijarooleja ja tehtävänkuvauksia tarvitaan. Tutkimusorganisaatio kuvaa, millaisia asiantuntijarooleja ja tehtävänkuvauksia heidän organisaatiossaan tarvitaan ja luo näille rooleille urapolut. Datanhallinnan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.
- Tutkimusorganisaatio tarjoaa datanhallinnan asiantuntijakoulutusta. Tutkimusorganisaatio tarjoaa datanhallinnan asiantuntijakoulutusta tai mahdollistaa osallistumisen koulutukseen.
Kirjallisuutta
Kansainvälisiä lähteitä
Ayris, Paul; López de San Román, Alea; Maes, Katrien; Labastida, Ignasi (2018): Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change. League of European Research Universities (LERU).
Ball, A. (2014). DCC How-to Guides: How to License Research Data. Digital Curation Centre, Edinburgh.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä.
FORCE11 Group: Guiding Principles for Findable, Accessible, Interoperable and Re-usable Data Publishing.
Rans, J and Whyte, A. (2017). Using RISE, the Research Infrastructure Self-Evaluation Framework. Digital Curation Centre, Edinburgh.
RDA FAIR Data Maturity Model Working Group (2020): FAIR Data Maturity Model: specification and guidelines. Research Data Alliance. doi.org/10.15497/RDA00045.
RRI-Practice: “What is RRI?”. https://www.rri-practice.eu/about-rri-practice/what-is-rri/.
Science Europe (2018): “Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management”.
Springer Nature: “Data Availability Statements”.
Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2018): Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data. doi.org/10.2777/1524.
Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2018): Prompting an EOSC in Practice. Final report and recommendations of the Commission 2nd High Level Expert Group on the European Open Science Cloud. doi.org/10.2777/112658.
Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2016): Guidelines on Fair Data Management in Horizon 2020.
UK Concordat on Open Research Data (2016).
UNESCO (2020). First draft of the UNESCO Recommendation on Open Science.
Kotimaisia lähteitä
Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (ylläpitäjä ja tuottaja). urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001.
Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2019): Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus – Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025 (1). Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2019. doi.org/10.23847/isbn.9789525995206.
Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2020): Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2020. DOI: https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995237 .
Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (2014–2017) keskeiset linjaukset ja julkaisut.
Finnish Committee for Research Data (2018): Tracing Data: Data citation roadmap for Finland.
Fuchs, S. & Kuusniemi, M. E. (2018): Making a research project understandable – Guide for data documentation. doi.org/10.5281/zenodo.1914401.
Parland-von Essen, J., Fält, K., Maalick, Z., Alonen, M., & Gonzalez, E. (2018). Supporting FAIR data: Categorization of research data as a tool in data management. Informaatiotutkimus, 37(4). doi.org/10.23978/inf.77419.
Tuuli-projekti (2019): Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. [Zenodo] doi.org/10.5281/zenodo.3247282.
UNIFI (2018): Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma.
Sanasto
Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).
Tutkimusdata: Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).
Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.
Tutkimusdatan avoimuus: Tutkimusdatan avoimuudella tarkoitetaan tässä linjauksessa sitä, että tutkimusdata on toisten tutkijoiden löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Tutkimusdatan avoin saatavuus edellyttää hyvää ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatan uudelleenkäyttöä tuetaan lisensseillä tai sen käyttö voi edellyttää asianmukaista tutkimuslupaa. Henkilötietoja sisältävän, sensitiivisen tai luottamuksellisen tutkimusdatan vastuullinen käsittely edellyttää tutkijalta niin lainsäädännön kuin hyvien tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamista. Tällaisissa tapauksissa on usein kuitenkin mahdollista avata tutkimusdatan kuvailutiedot eli metadata sekä tarjota muille tutkijoille pääsy aineistoon erillisellä aineiston luovutussopimuksella.
Tutkimusdatan hyvä ja vastuullinen hallinta: Tässä linjauksessa tutkimusdatan hyvällä hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusdata ja siihen liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on “luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökelpoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan”. Lisäksi nimenomaan avoimen tieteen mukainen tutkimusdatan hyvä hallinta tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa huomioidaan “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaate, FAIR-periaatteet sekä vastuullisuuden periaate. Tutkimusdatan hyvä hallinta on sen avoimen saatavuuden välttämätön edellytys. Tutkimusdatan hyvää hallintaa arvioidaan seuraavien näkökulmien pohjalta:
- Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate edellyttää, että kaikki, mikä voidaan avata julkiseksi ja uudelleen käytettäväksi, myös avataan. Vastaavasti sellainen, mitä ei voida julkistaa ja jakaa, suojataan ja säilytetään turvallisesti. Se kumpaan ryhmään tutkimusdata kuuluu, on viime kädessä tutkijan vastuulla. Avaamatta jättäminen edellyttää aina perusteen.
- FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta:
- löydettävää (Findable)
- saavutettavaa (Accessible)
- yhteentoimivaa (Interoperable)
- uudelleenkäytettävää (Reusable).
- FAIR-periaatteiden mukainen tutkimusdata ja metadata ovat semanttisesti yhteentoimivia, eli niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia. Täysin FAIR-periaatteiden mukainen data ei ole vielä useimmilla aloilla mahdollista osaamisen ja palveluiden puutteista tai datan luonteesta johtuen.
- Vastuullisella datan hallinnalla tarkoitetaan tässä linjauksessa:
- tutkimusalan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
- tutkimuseettisten periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
- lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista
- tietoturvan ja tietosuojan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista.
- Aineistojen avoimuuden kaikkien muotojen edellytyksenä on vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa. Tutkimusdatan vastuullinen hallinta ja sitä kautta syntyvä mahdollisuus tutkimusaineiston avaamiseen ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä.
Linjaustyöryhmän jäsenet
- Minna Ala-Mantila, CSC
- Nina Edgren-Henrichson, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Pamela Gustavsson, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Kaisa Hakkila, Turun yliopisto
- Anne Holappa, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys
- Outi Hupaniittu, Suomalaisen kirjallisuuden seura
- Nina Järviö, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. –03/2020)
- Meri-Tuulia Kaarakainen, Turun yliopisto
- Miki Kallio, Oulun yliopisto
- Anu Kantola, Luonnonvarakeskus
- Liisa Karlsson, Helsingin yliopisto
- Olli-Pekka Kaurahalme, Turun yliopisto
- Joona Koiranen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Tuija Korhonen, Helsingin yliopisto
- Mari Elisa (MEK) Kuusniemi, Helsingin yliopisto/Tuuli
- Hanna Lahdenperä, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. 05/2020–)
- Heidi Laine, CSC
- Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Riku Louhimo, Työterveyslaitos
- Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto
- Juhani Naskali, Turun yliopisto
- Anssi Neuvonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT
- Maria Niku, Suomalaisen kirjallisuuden seura
- Tiina Nokkala, Turun ammattikorkeakoulu
- Elina Nurminen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Susanna Nykyri, Tampereen yliopisto
- Turkka Näppilä, Tampereen yliopisto
- Rainer Oesch, Helsingin yliopisto
- Pekka Orponen, Aalto-yliopisto & FCRD (pj –05/2020)
- Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Antti Pursula, CSC
- Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto
- Mari Riipinen, Turun yliopisto
- Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
- Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto (pj 05/2020–)
- Matti Ruuskanen, Turun yliopisto
- Toni Saari, Itä-Suomen yliopisto
- Jussi Salmi, Turun yliopisto
- Nina-Mari Salminen, Luonnonvarakeskus
- Hannele Seppälä, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
- Janne Seppänen, Jyväskylän yliopisto
- Tiina Sipola, Oulun yliopisto
- Anne Sunikka, Aalto-yliopisto
- Anna Suorsa, Oulun yliopisto
- Ville Tenhunen, Helsingin yliopisto, tietotekniikkakeskus
- Heidi Troberg, Vaasan yliopisto, Tritonia
- Antti Tuomi-Nikula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus |
| Name (sv) | Policy för öppna forskningsmaterial och -metoder |
| Name (en) | Open research data and methods |
| Description (fi) | Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. |
| Description (sv) | Policyn för öppna forskningsmaterial och -metoder består av strategiska principer samt två delpolicyer som fastställer mål och åtgärder för respektive delområde. De strategiska principerna drar upp generella ramar för strävan efter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder. De utgör viktiga principer som forskningssamfundet bör hålla fast vid i strävan efter öppenhet. |
| Description (en) | This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy
and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness. |
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2020 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | Tutkimusdatan avoin saatavuus |
| Is part of |
Sections
| Ordinal | Name (fi) | Name (sv) | Name (en) | Type | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus | Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder | Responsible management of research data and methods | Periaate | show / edit |
| 2 | Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut | Datahanteringens infrastrukturer och tjänster | Data management infrastructures and services | Periaate | show / edit |
| 3 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet | Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder | Incentives for opening of research data and methods | Periaate | show / edit |
- ↑ FAIR-periaatteet viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta löydettävää (Findable), saavutettavaa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) uudelleenkäytettävää (Re-usable). Ks. Liite 1: Sanasto sekä https://www.force11.org/fairprinciples.
- ↑ Vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on saada toimijat tuottamaan eettisesti hyväksyttäviä, kestäviä ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tutkimus- ja innovaatiotuotoksia.
- ↑ "First draft of the UNESCO Recommendation on Open Science", s. 5.
- ↑ Ayris, Paul; López de San Román, Alea; Maes, Katrien; Labastida, Ignasi: Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change. League of European Research Universities, 2018.;
Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio, 2018. doi.org/10.2777/1524. Ks. myös Lawrence, Rebecca; Mendez, Eva: Progress on open science: Towards a shared research knowledge system. Final report of the open science policy platform. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio, 2020. doi.org/10.2777/00139. - ↑ Springer Nature: “Data Availability Statements".
- ↑ First draft of the UNESCO Recommendation on Open Science.
- ↑ Science Europe: Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management, 2018.
- ↑ Tutkimusyhteisön määritelmässä noudatetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025 (2020, 5) määritelmää. https://doi. org/10.23847/isbn.9789525995237
- ↑ Forskningssamfundet definieras enligt Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 (2020, 5). https://doi.org/10.23847/ isbn.9789525995237.
- ↑ Forskningssamfundet definieras enligt Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 (2020, 5). https://doi.org/10.23847/ isbn.9789525995237.