Julkaisut

Language versions: fi en sv

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus, Oppimisen ja oppimateriaalien sekä tutkimusjulkaisujen avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaus

Johdanto

Avoimuus on osa vastuullista tutkimustoimintaa. Avoimuus on yksi tieteen ja tutkimuksen perusarvoista. Tutkitun tiedon välittömän avoimen saatavuudenEnglanniksi Open Access. tavoitteena on nostaa tieteen tasoa ja lisätä tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus on luotu palvelemaan näitä tutkimuksen perustavoitteita.

Tämä linjaus on vahva kannanotto avoimuuden puolesta suomalaisessa tutkimusyhteisössä seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Linjauksen tavoitteena on taata tutkimusyhteisölle ja tutkimustiedon soveltajille pääsy tutkittuun tietoon tavalla, joka ei ole koskaan ennen ollut mahdollista. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus määrittelee periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet, joihin sitoutumalla ja joita edistämällä tutkimusyhteisö Suomessa voi saavuttaa tasavertaisen pääsyn tutkitun tiedon äärelle. Nykyinen julkaisukulttuuri ei ole tasavertainen, eivätkä kustannukset jakaudu tasapuolisesti. Samanaikaisesti monilla tutkimusorganisaatioilla ei ole enää varaa maksaa pääsystä keskeisiin tutkimusjulkaisuihin.

Linjaus on sovellettavissa kaikilla tieteenaloilla ja erilaisissa tutkimusorganisaatioissa. Itsenäisten organisaatioiden pyrkimyksiä avoimen saatavuuden lisäämiseen tuetaan linjauksen toimenpiteillä ja periaatteilla.

Tutkijan vapaus

Linjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteistyön tulos ja yhteinen näkemys tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suunnasta. Sen tavoitteena on toteuttaa avoimuus tavalla, joka tukee ja lisää tutkijan vapautta ja mahdollisuuksia jakaa tutkittua tietoa. Tutkijan tehtävä on tehdä laadullisesti parasta mahdollista tutkimusta. Tutkijan tulee ensisijaisesti voida valita sellainen julkaisukanava, joka parhaiten sopii hänen julkaisulleen. Tutkimusyhteisön tulee taata kannustimet ja rakenteet avoimelle julkaisemiselle tavalla, joka tukee tutkijan työtä ja tasavertaisuutta. Linjaus takaa suomalaisten tutkijoiden kansainvälisen kilpailukyvyn tulevaisuudessa ja pitää huolta, etteivät suomalaiset tutkijat joudu ristiriitatilanteisiin oman uransa ja avoimen saatavuuden vaatimusten kanssa.

Kansainvälinen murros

Olennaisilta osiltaan tämä linjaus noudattelee kansainvälistä kehitystä ja olemassa olevia linjauksia. Erityisesti Open Science Policy Platform’n suositukset, DORA-julistus, kilpailukykyneuvoston vuoden 2016 päätös julkaisujen avoimuudesta vuonna 2020, OA2020-aloite, Euroopan komission avoimen saatavuuden tavoitteet ja tutkimusrahoittajien Plan S (2019) näyttävät kansainvälisen kehityksen suunnan.

Tällä linjauksella Suomessa sijaitsevat keskeiset tutkimusorganisaatiot sitoutuvat eurooppalaiseen tieteen avoimuuden edistämiseen ja haluavat olla etujoukoissa avoimuuden saavuttamiseksi.

Avoimuuden kehittyminen on tiukasti kytkeytynyt tutkimuksen laajempaan murrokseen, joka muuttaa rahoituksen rakenteita, rooleja tiedejulkaisemisen kentällä ja tutkijoiden meritoitumista. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjauksen periaatteet ja tavoitteet sekä heijastavat että edistävät tätä muutosta. Linjauksen toteutuminen on realistista vain tutkimusyhteisön toimintakulttuurin muuttuessa samanaikaisesti. Siksi tässäkin linjauksessa viitataan muihin linjauksiin ja suosituksiin ja niiden väliseen tiiviisiin yhteyksiin.

Riskit ja uhat

Linjaukseen liittyy tunnistettuja riskejä. Eri tieteenalojen tutkijat ovat kantaneet huolta laadukkaiden avoimien julkaisukanavien puuttumisesta sekä aikataulujen epärealistisuudesta. Nämä huolet ovat ymmärrettäviä.

Erityisesti kansainvälisten suurten kustantajien haluttomuus neuvotella kohtuuhintaisia sopimuksia välittömän avoimuuden saavuttamiseksi on todellinen uhka. Tutkimusorganisaatioille osoitetut julkaisukustannukset eivät myöskään aineistohankintojen yhteydessä saa kasvaa niin, että heikennetään tutkimusorganisaatioiden taloudellisia toimintaedellytyksiä, jolloin ei olisi enää varaa resursoida muuhun avoimen saatavuuden tukemiseen.

On myös riski, että siirtymävaiheessa kustannukset kasvavat ja tutkijoiden mahdollisuudet julkaista tutkimustaan haluamallaan tavalla kapenevat. Kokonaiskustannusten määrittely voi vaikeutua, jos maksut jäävät yksittäisen tutkijan vastuulle, ja todelliset kustannukset saattavat kasvaa huomaamatta. Kasvavat kustannukset saattavat rajoittaa tutkijoiden tasavertaista mahdollisuutta julkaista avoimesti. Samaan aikaan muuttuvat rakenteet vaativat merkittävää keskustelua rahoituksen suunnasta ja vastuista myös kotimaisten julkaisujen kohdalla.

Yhteistyö ja luottamus

Linjaustyön ytimessä on luottamus, että yhteinen suunta ja toimenpiteet antavat parhaan mahdollisuuden saavuttaa tutkimusjulkaisujen välitön avoin saatavuus sekä tutkimuksen että yhteiskunnan parhaaksi. Emme myöskään ole yksin, vaan kansainvälisesti yhä useampi toimija ja valtio on asettanut avoimen saatavuuden keskeiseksi tiedepoliittiseksi tavoitteeksi. Ilman kunnianhimoisia tavoitteita on vaikea edistää tätä tärkeää asiaa.

Avoimen tieteellisen julkaisemisen kansalliset strategiset periaatteet ja tavoitteet ovat syntyneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän ja avoimen julkaisemisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä. Lehti- ja konferenssijulkaisujen kohdalla kaksi laajaa avointa kommentointikierrosta helmi- ja toukokuussa 2019 ovat merkittävästi muokanneet linjausluonnoksia ja antaneet niille tutkimusyhteisön äänen. Nämä strategiset periaatteet ja tavoitteet määrittävät suomalaisen tutkimusyhteisön yhteisen avoimen julkaisemisen suunnan.

Linjauksen rakenne

Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä. Periaatteissa määritellään yleiset ehdot tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuuden saavuttamiseksi. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.

Toimeenpano ja seuranta

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallisen linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Avoimen tieteen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Linjaus tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2022.

Linjauskaudella opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) seuraa tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden toteutumista Tutkimustietovarannosta. Kukin tutkimusorganisaatio toimittaa omien julkaisujensa tiedot haluamallaan tiheydellä, kuitenkin vähintään vuosittain, OKM:n julkaisutiedonkeruun yhteydessä VIRTA-julkaisutietopalveluun.

Monet linjauksessa esitetyt toimenpiteet ovat jatkoa jo tehdylle työlle. Linjaus siis pohjaa vahvasti aikaisemmin tehtyihin ratkaisuihin ja kannettuun vastuuseen. Linjauksessa on kuitenkin katsottu eteenpäin ja kirjattu toimenpiteitä erityisesti tulevaisuutta ajatellen. Tästä syystä toimenpiteet on kirjattu alkamaan jo vuonna 2020.

Linjauksen toimikausi on 2020–2025. Tänä aikana linjauksen päämäärää tavoitellaan asteittain eri toimenpiteitä edistäen huomioiden eri julkaistyppien erityispiirteet.

Strategiset periaatteet ja niiden toteutumisen vastuut

Periaate 1: Kustannusten hallinta

Tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannukset1 pysyvät korkeintaan nykyistä vastaavalla tasolla avoimeen saatavuuteen siirryttäessä. Kokonaiskustannusten arvioinnissa otetaan huomioon kaikki nykyiset kustannukset ja tutkimuksen kokonaismäärä.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2020 aikana Kansalliskirjasto arvioi yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa suomalaisten tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannukset tutkimusorganisaatioille. Lisäksi Kansalliskirjasto arvioi avoimuuden kustannukset kotimaisille tiedekustantajille. Selvityksessä huomioidaan jo syntyneet avoimen saatavuuden kustannukset.
• Jatkuva seuranta: Kansalliskirjasto seuraa vuosittain tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannuksia ja kustannusrakenteen muuttumista yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Periaate 2: Tasavertainen julkaisumahdollisuus

Kaikilla tutkijoilla on tasavertainen mahdollisuus julkaista tutkimuksensa avoimesti riippumatta tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2020 aikana Avoimen tieteen koordinaatio arvioi erityisiä tasavertaisuuteen liittyviä haasteita.
• Jatkuva seuranta: Avoimen tieteen koordinaatio yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa seuraa tasavertaisuuden kehitystä ja nostaa keskusteluun tapoja tasavertaisuuden lisäämiseksi.

Periaate 3: Yksittäinen arviointi

Tieteellisten julkaisujen arvioinnissa arvioidaan erikseen yksittäisen tutkimusjulkaisun laatua1 ja avoimuutta.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2020 aikana selvitetään, miten julkaisujen avoimuus esiintyy korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden arviointijärjestelmissä tällä hetkellä.
• Jatkuva seuranta: Koordinoidaan säännöllisesti tehtävä selvitys siitä, miten julkaisujen avoimuus esiintyy korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden arviointijärjestelmissä.

  a) Julkaisufoorumi (JUFO) seuraa julkaisukanavien avoimuutta sekä niiden yhteyttä julkaisukana-vien keskimääräiseen laatutasoon.

  b) Suositus vastuulliseen tutkijanarviointiin määrittelee tarkemmin tutkimuksen avoimuuden merkityksen arvioinnissa.Julkaisut-alaviite-4

Periaate 4: Dynaaminen arviointi

Tutkijan ja tutkimuksen arvioinnissa huomioidaan avoimuuden myötä muuttuvat ja uudenlaiset julkaisemisen muodot.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2020 aikana selvitetään, miten uudenlaiset avoimen julkaisemisen muodot esiintyvät korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden ja tutkimuksen arviointijärjestelmissä.
• Jatkuva seuranta: Selvitetään säännöllisesti, miten uudenlaiset avoimen julkaisemisen muodot esiintyvät korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden ja tutkimuksen arviointijärjestelmissä.

  a) Tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrahoittajat sitoutuvat huomioimaan avoimuuden arvioinnissaan. Suositus vastuulliseen tutkijanarviointiin määrittelee tutkimustuotosten, mukaan lukien datan ja tutkimusmetodien, avoimuuden ja arvioinnin tarkemmin. Tutkimusaineistojen avoimesta saatavuudesta linjataan tarkemmin erillisessä linjauksessa.

Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus

Linjaus astuu voimaan 1.1.2020. Strategiset tavoitteet edellyttävät, että toimenpiteitä aloitetaan toteuttamaan välittömästi. Useiden tavoitteiden suunniteltu täyttymisaika on kuitenkin vuonna 2022 tai sen jälkeen.

Määritelmät

Lehti- ja konferenssiartikkeleiden linjaus koskee kotimaisia ja kansainvälisiä vertaisarvioituja tieteellisiä lehti- ja konferenssiartikkeleita (OKM:n julkaisutyyppiluokitus A, pois lukien A3), jotka lähetetään julkaisuharkintaan 1.1.2022 tai sen jälkeen ja

• joissa kaikki kirjoittajat ovat suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa1 työskenteleviä tai siihen affilioituneita tai suomalaisen tutkimusrahoittajan2 rahoituksella työskenteleviä tutkijoita

ja

• joissa vastuukirjoittaja3 (yleensä corresponding author) on suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskentelevä tai siihen affilioitunut tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella työskentelevä tutkija.4

Tässä linjauksessa tutkijalla tarkoitetaan suomalaisen tutkimusorganisaation palveluksessa olevaa tai siihen affilioitunutta tutkijaa tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella tutkimusta tekevää tutkijaa.

Välittömällä avoimuudella tarkoitetaan artikkelin vertaisarvioidun5 version julkaisemista avoimena julkaisijatahon/kustantajan kanavassa tai rinnakkaistallentamista tutkijan/tutkimusorganisaation kanavassa ilman kustantajan asettamia embargoja. Välitön avoimuus ei ota suoraan kantaa julkaisujen jatkokäyttöoikeuksiin, vaan ne määritellään erikseen.

Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus
Name (sv)	Delpolicy för öppen tillgång till journal- och konferensartiklar
Name (en)	Policy component for open access to journal and conference articles
Description (fi)	Lehti- ja konferenssiartikkeleiden linjaus koskee kotimaisia ja kansainvälisiä vertaisarvioituja tieteellisiä lehti- ja konferenssiartikkeleita (OKM:n julkaisutyyppi-luokitus A, pois lukien A3). Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.
Description (sv)	Policyn för tidnings- och konferensartiklar gäller inhemska och internationella referentgranskade vetenskapliga tidnings- och konferensartiklar (UKM:s klassificering av publikationstyp A, med undantag av A3). Målsättningen i delpolicyerna utgörs närmast av tidsbundna mål och är förbundna med konkreta åtgärder. Den föränderliga internationella omvärlden inverkar på målen och åtgärderna snabbare än på principerna.
Description (en)	The policy for journal articles and conference publications concerns Finnish and international peer-reviewed scientific journal articles and conference publications (Ministry of Education and Culture publication type classification A, excluding A3). The objectives in the policy components are more time-dependent goals, which involve concrete actions. Objectives and their associated actions will respond to a changing international environment more readily than the principles.
Field	Domain:ScholarlyPublications
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Kustannusten hallinta	Hantering av kostnader	Cost management	Periaate	show / edit
2	Tasavertainen julkaisumahdollisuus	Likvärdig möjlighet att öppet publicera	Equal opportunity to publish	Periaate	show / edit
3	Yksittäinen arviointi	Enskild bedömning	Independent assessment	Periaate	show / edit
4	Dynaaminen arviointi	Dynamisk bedömning	Dynamic assessment	Periaate	show / edit

Add new section

Tavoite 1: Uudet tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla

Viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla.1

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. FinELib-lehdissä oikeus julkaista kaikki artikkelit avoimina tai rinnakkaistallentaa ne julkaisuhetkellä.. Viimeistään vuonna 2022 FinELibin tiedelehtisopimuksiin sisältyy oikeus julkaista kaikki artikkelit avoimina tai rinnakkaistallentaa ne julkaisuhetkellä.
2. Välitön avoimuus suorissa sopimusneuvotteluissa. Tutkimusorganisaatiot pyrkivät saavuttamaan välittömän avoimuuden suorissa sopimusneuvotteluissa niiden kustantajien kanssa, jotka eivät ole mukana FinELibin tekemissä sopimuksissa.
3. Avoimuuden takaavien kohtuullisten maksujen hyväksyminen. Tutkimusorganisaatiot voivat hyväksyä kohtuulliset yksittäisten artikkeleiden avoimen saatavuuden takaavat maksut silloin, kun kustantajan kanssa ei ole erillistä sopimusta.
4. Tutkimusorganisaatiot mahdollistavat rinnakkaistallentamisen. Tutkimusorganisaatiot mahdollistavat omissa tai muiden ylläpitämissä julkaisuarkistoissa rinnakkaistallentamisen, jolla tavoitellaan välittömän avoimuuden saavuttamista silloin, kun artikkelia ei ole mahdollista julkaista avoimena julkaisijan kanavissa kohtuullisin kustannuksin.Julkaisut-alaviite-11
5. Avoimen saatavuuden koulutus ja tuki. Tutkimusorganisaatiot tarjoavat tutkijoilleen tutkimusjulkaisujen avoimeen saatavuuteen liittyvää koulutusta ja tukea sekä huolehtivat, että tutkijan on helppo saada tietoa välittömän avoimuuden kriteerit täyttävistä julkaisukanavista tutkimusorganisaatiolle oleellisilla tutkimusaloilla.
6. Johto luo edellytyksiä avoimelle saatavuudelle. Tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusryhmien johto luo organisaation luonteen huomioivia edellytyksiä tutkimusjulkaisujen avoimelle saatavuudelle.
7. Avoimen saatavuuden mahdollistavien julkaisukanavien priorisointi. Tutkijat priorisoivatJulkaisut-alaviite-12 tutkimusten lähettämistä välittömän avoimen saatavuuden mahdollistaviin julkaisukanaviin (mm. avoimen julkaisemisen kanavat ja rinnakkaistallentaminen)
8. Tutkimusrahoittajat mahdollistavat kustannusten sisältymisen rahoitukseen. Tutkimusrahoittajat mahdollistavat avoimen saatavuuden kustannusten sisällyttämisen rahoitukseen.
9. Artikkelimaksujen kohtuullisuuden mittareiden määrittely. Tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrahoittajat määrittelevät Avoimen tieteen koordinaation koordinoimina mittareita, joilla artikkelimaksujen (Article Processing Charges eli APC) kohtuullisuutta arvioidaan. Mittareiden määrittelyssä seurataan kansainvälistä kehitystä (esim. Plan S).
10. Luodaan toimintamalli uusien ja uudenlaisten avoimien julkaisukanavien kehittämiseen. Tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat luovat yhteisen toimintamallin, jolla osallistutaan uusien ja uudenlaisten avoimien julkaisukanavien kehittämiseen ja tuetaan olemassa olevien kanavien muuntamista avoimiksi kestävällä tavalla sekä jo avointen kanavien vakiintumista.

Tavoite 2: Tieteellisten julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia

Tieteellisten julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. FinELib julkaisee kustantajien kanssa solmitut tiedelehtisopimukset ja kokonaishinnat. FinELib julkaisee kustantajien kanssa solmitut tiedelehtisopimukset ja kokonaishinnat.Julkaisut-alaviite-13
2. OKM jatkaa hintatietojen keräämistä. OKM jatkaa hintatietojen keräämistä myös tutkimusorganisaatioiden suoraan tilaamista aineistoista.
3. FinELib kirjaa ESACin sopimusrekisteriin tiedelehtisopimukset. FinELib kirjaa kansainväliseen ESACinJulkaisut-alaviite-14 sopimusrekisteriin sinne soveltuvat FinELibin tiedelehtisopimukset.
4. Sopimusehdot mahdollistavat hintatietojen julkaisemisen. Tutkimusorganisaatiot tavoittelevat sopimusehtoja, jotka mahdollistavat hintatietojen julkaisemisen.
5. Suomen APC-maksutiedot ovat mukana OpenAPC:ssa. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot ja FinELib huolehtivat, että Suomen APC-maksutiedot ovat mukana OpenAPC:ssaJulkaisut-alaviite-15.
6. Suomessa kotipaikkaansa pitävien tiedejulkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia. Suomessa kotipaikkaansa pitävien tiedejulkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia.

Tavoite 3: Uusille tutkimusjulkaisuille CC-lisenssi turvaamaan tutkijan oikeuksia

Viimeistään vuonna 2022 kaikille uusille tutkimusjulkaisuille määritellään avoimuuden takaava CC-lisenssi turvaamaan tutkijan oikeuksia.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. FinELibin tiedelehtisopimuksiin sisältyy oikeus julkaista kaikki artikkelit avoimina. Viimeistään vuonna 2022 FinELibin tiedelehtisopimuksiin sisältyy oikeus julkaista kaikki artikkelit avoimina Creative Commons (CC) -lisenssillä.

   a) Jos rinnakkaistallennusta käytetään avoimuuden mahdollistamiseen, tulee myös silloin käyttää avoimuuden takaavaa CC-lisenssiä.

2. Metatiedot suositellaan avaamaan CC0-lisenssillä. Julkaisutietojen tiedonsiirron varmistamiseksi metatiedot suositellaan avaamaan CC0-lisenssillä.
3. TSV koordinoi tutkijoille ja tutkimuksen tukipalveluille lisenssikoulutusta. TSV koordinoi yhdessä Suomen tiedekustantajien liiton, Suomen CC-ryhmän ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkijoille ja tutkimuksen tukipalveluille lisenssikoulutusta.Julkaisut-alaviite-16
4. Tutkimusorganisaatiot tarjoavat avoimiin lisensseihin liittyvää koulutusta ja tukea. Tutkimusorganisaatiot tarjoavat tutkijoilleen avoimiin lisensseihin liittyvää koulutusta ja tukea. Lisäksi ne huolehtivat siitä, että tutkijan on helppo saada tietoa julkaisukanavien lisenssimahdollisuuksista tutkimusorganisaatiolle oleellisilla tutkimusaloilla.
5. Tutkijat priorisoivat tutkimusten lähettämistä CC-lisenssin mahdollistaviin julkaisukanaviin. Tutkijat priorisoivatJulkaisut-alaviite-17 tutkimusten lähettämistä CC-lisenssin mahdollistaviin julkaisukanaviin.

   a) CC BY -lisenssin käyttämistä suositellaan ensisijaisena vaihtoehtona

Tavoite 4: Kansallinen välittömän avoimuuden julkaisumalli

Tutkimusyhteisö luo yhteisrahoitteisen julkaisumallin, joka mahdollistaa Suomessa julkaistavien tutkimusartikkeleiden välittömän avoimuuden.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. TSV fasilitoi yhteisrahoitteisen ja kestävän julkaisumallin luomisen. Viimeistään vuonna 2020 TSV fasilitoi yhteisrahoitteisen ja kestävän julkaisumallin luomisen.

   a) TSV on vastuussa olemassa olevan tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitetun Journal.fi-palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta OKM:n resursoimana.

2. Tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrahoittajat sitoutuvat tutkijoiden arvioinnissa tasapuolisuuteen julkaisun kielen suhteen. Tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrahoittajat sitoutuvat tutkijoiden arvioinnissa tasapuolisuuteen julkaisun kielen suhteen.
3. Kotimaiset tiedejulkaisijat huolehtivat julkaisujensa pitkäaikaissaatavuudesta kestävällä tavalla. Viimeistään vuonna 2022 kotimaiset tiedejulkaisijat huolehtivat julkaisujensa pitkäaikaissaatavuudesta kestävällä tavalla.

   a) Julkaisijat voivat ulkoistaa pitkäaikaissaatavuuden järjestämisen muulle luotetulle toimijalle.

Sanasto

Avoin saatavuus: Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön.

CC-lisenssi: Creative Commons -lisenssi on kansainvälinen lisenssistandardi, jonka avulla tekijä voi jakaa osan tekijänoikeuksistaan ja antaa haluamansa vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle. Katso lisää: https://creativecommons.fi.

Embargo: Rajoitus, jonka mukaan aineiston vapaa käyttö alkaa vasta säädetyn odotusajan jälkeen esimerkiksi julkaisun ilmestyttyä.

FinELib: Suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta.

Jatkokäyttöoikeus: Oikeus kopioida ja levittää edelleen tuotos ja käyttää sitä uusien töiden osana niin, että alkuperäislähteeseen viitataan hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Jatkokäytöllä tarkoitetaan toisten kokoaman, johonkin muuhun tarkoitukseen kerätyn aineiston hyödyntämistä. Jatkokäytössä käytetään usein myös erilaisia menetelmiä kuin mitä alkuperäiset tutkijat ovat käyttäneet. Jatkokäyttöön viitataan usein myös termillä sekundaarianalyysi.

Julkaisu: Julkaisukanavassa ilmestynyt tutkimustuotos.

Julkaisuharkinta: Julkaisukanavan tekemä arviointi ja päätös luonnoksen julkaistavuudesta.

Julkaisukanava: Väline, jonka kautta julkaisu tavoittaa lukijat ja johon pääsemiseksi sen on saatava julkaisupäätös julkaisukanavan haltijalta.

Julkaisukanava: Väline, jonka kautta julkaisu tavoittaa lukijat ja johon pääsemiseksi sen on saatava julkaisupäätös julkaisukanavan haltijalta.

Julkaisutiedonkeruu: Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmien mukaisesti tehty suomalaisten tutkimusjulkaisujen tiedonkeruu. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tietoja korkeakoulujen ohjaukseen sekä tiedepolitiikan valmisteluun.

Konferenssijulkaisu: Tieteellisessä kokouksessa pidettyyn esitykseen pohjautuva julkaisu.

Pitkäaikaissaatavuus: Tutkimusjulkaisujen ja niiden metadatan saatavuuden, luettavuuden, ymmärrettävyyden ja käytettävyyden varmistaminen myös kauas tulevaisuuteen.

Pre-print: Vertaisarvioimaton, julkisesti saavutettavaan tietokantaan tallennettu julkaisuluonnos.

Rinnakkaistallennus: Julkaisun tai julkaistavaksi hyväksytyn luonnoksen tallentaminen alkuperäisestä julkaisijasta riippumattomaan julkaisuarkistoon avoimesti saataville.

Tiedelehtisopimus: Suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen konsortio FinElibin neuvottelema e-aineistosopimus suomalaiselle tiedeyhteisölle.

Tutkimustietovaranto: Tutkimustietovaranto kokoaa ja välittää tietoja Suomessa tehtävästä tutkimuksesta esimerkiksi julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusinfrastruktuureista, tutkijoista ja tutkimushankkeista. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus oy rakentaa valtakunnallista tutkimustietovarantoa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Katso lisää: tiedejatutkimus.fi.

Tutkimustuotos: Yksilöitävissä oleva ilmentymä, joka välittää tietoa tehdystä tutkimuksesta ja siinä syntyneistä tuloksista.

Suomalainen tutkimusyhteisö: Suomalaisen tieteellisen tutkimusyhteisön muodostavat:

• yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja

• suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine tutkijoineen

• suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot

• suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC

• suomalaiset tieteelliset seurat

• suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat

• suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot

• suomalaiset tieteelliset kustantajat.

Lähteet

• cOAlition S (2019): Plan S.
• DORA-julistus
• Suomen pysyvä edustusto, Bryssel EUE (2016): Kilpailukykyneuvoston päätös julkaisujen avoimuudesta vuonna 2020.
• European Commission (2018): Open Science Policy Platform recommendations.
• European Commission (2018): Commission Recommendation (EU) 2018/790 of 25 April 2018 on access to and preservation of scientific information.
• OA2020-Initiative
• Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2018): Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus
Name (sv)	Öppen tillgång till forskningspublikationer
Name (en)	Open access to scholarly publications
Description (fi)	Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjauksen tavoitteena on taata tutkimusyhteisölle ja tutkimustiedon soveltajille pääsy tutkittuun tietoon tavalla, joka ei ole koskaan ennen ollut mahdollista. Linjaus määrittelee periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet, joihin sitoutumalla ja joita edistämällä tutkimusyhteisö Suomessa voi saavuttaa tasavertaisen pääsyn tutkitun tiedon äärelle. Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimepiteitä. Periaatteissa määritellään yleiset ehdot tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuuden saavuttamiseksi.
Description (sv)	Målet med denna policy är att garantera att forskningssamfundet och de som tillämpar forskning har tillgång till forskningsbaserad kunskap på ett sätt som aldrig tidigare varit möjligt. Policyn för öppen tillgång till vetenskapliga publikationer fastställer principer, mål och åtgärder. Genom att förbinda sig till och främja dessa kan forskarsamfundet i Finland uppnå en jämlik tillgång till forskningsbaserad information. Policyn består av gemensamma principer och delpolicyer. Målen och åtgärderna fastställs i delpolicyerna. I principerna fastställs de allmänna villkoren för strävan efter öppen tillgång till forskningspublikationer. De uttrycker viktiga principerna som forskningssamfundet bör hålla fast vid för att uppnå öppenhet.
Description (en)	The objective of the policy is to guarantee that the research community and those applying research information in practice have access to researched information in a way that has never before been possible. The policy of open access to scholarly publications defines the principles, objectives and actions. By committing and promoting these the research community in Finland can achieve equal access to researched information. This policy is composed of principles and policy components, which determine objectives and actions. The principles define the general terms under which open scholarly publication should be sought. They consist of important principles for the research community that must be adhered to in the effort to achieve open access.
Field	Domain:ScholarlyPublications
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part	Lehtiartikkelien osalinjaus
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Kustannusten hallinta	Hantering av kostnader	Cost management	Periaate	show / edit
2	Tasavertainen julkaisumahdollisuus	Likvärdig möjlighet att öppet publicera	Equal opportunity to publish	Periaate	show / edit
3	Yksittäinen arviointi	Enskild bedömning	Independent assessment	Periaate	show / edit
4	Dynaaminen arviointi	Dynamisk bedömning	Dynamic assessment	Periaate	show / edit

Add new section

In this policy, culture of open scholarship refers to the working environment and methods of science and research.

Suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta.

Creative Commons -lisenssi on kansainvälinen lisenssistandardi, jonka avulla tekijä voi jakaa osan tekijänoikeuksistaan ja antaa haluamansa vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle. Katso lisää: https://creativecommons.fi.

Creative Commons, maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä, luotiin vuonna 2001. Se on suosituslisenssi avoimille aineistoille useissa maissa. Creative Commons -lisenssit on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Aineiston tekijä päättää itse lisenssistä omien tavoitteidensa mukaisesti. Lähtökohtaisesti CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää aineistoa. Valitsemalla sopivat lisäehdot neljän eri ehdon joukosta tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia sopivaksi katsomallaan tavalla. Lue lisää: https://creativecommons.org/

Creative Commons, the world's most common open licensing system, was created in 2001. It is the preferred licence for open source material in many countries. Creative Commons licences are designed to be easy to use and understand. It is up to the author to decide on the licence according to their own objectives. In principle, a CC licence includes an irrevocable worldwide right to redistribute the material. By choosing the appropriate additional conditions from a list of four, the author can limit these rights as they see fit. Read more: https://creativecommons.org/

Creative Commons, världens vanligaste öppna licenssystem, skapades 2001. Det är den rekommenderade licensen för öppet tillgängligt material i många länder. Creative Commons-licenser (länk på finska) är utformade för att vara lätta att använda och för-stå. Upphovspersonen väljer licens enligt sina egna mål sättningar. Utgångspunkten är att en CC-licens innehåller en oåterkallelig världsomspännande rätt att vidaredistribuera materialet. Genom att välja lämpliga ytterligare villkor bland de fyra nedan kan upphovspersonen begränsa dessa rättigheter på det sätt som hen anser lämpligt. Inga ytterligare begränsningar eller villkor kan knytas till CC-licensen. Läs mer: https://creativecommons.org/

Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön.

Julkaisukanavassa ilmestynyt tutkimustuotos.

Rajoitus, jonka mukaan aineiston vapaa käyttö alkaa vasta säädetyn odotusajan jälkeen esimerkiksi julkaisun ilmestyttyä.

Begränsning, enligt vilken fri användning av materialet börjar först efter en reglerad väntetid efter att t.ex. en publikation kommit ut.

A restriction under which material can be freely used only after a set waiting period, for example once a publication has been released.

Oikeus kopioida ja levittää edelleen tuotos ja käyttää sitä uusien töiden osana niin, että alkuperäislähteeseen viitataan hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Jatkokäytöllä tarkoitetaan toisten kokoaman, johonkin muuhun tarkoitukseen kerätyn aineiston hyödyntämistä. Jatkokäytössä käytetään usein myös erilaisia menetelmiä kuin mitä alkuperäiset tutkijat ovat käyttäneet. Jatkokäyttöön viitataan usein myös termillä sekundaarianalyysi.

Julkaisukanavan tekemä arviointi ja päätös luonnoksen julkaistavuudesta.

Väline, jonka kautta julkaisu tavoittaa lukijat ja johon pääsemiseksi sen on saatava julkaisupäätös julkaisukanavan haltijalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmien mukaisesti tehty suomalaisten tutkimusjulkaisujen tiedonkeruu. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tietoja korkeakoulujen ohjaukseen sekä tiedepolitiikan valmisteluun.

Tieteellisessä kokouksessa pidettyyn esitykseen pohjautuva julkaisu.

Tutkimusjulkaisujen ja niiden metadatan saatavuuden, luettavuuden, ymmärrettävyyden ja käytettävyyden varmistaminen myös kauas tulevaisuuteen.

Vertaisarvioimaton, julkisesti saavutettavaan tietokantaan tallennettu julkaisuluonnos.

Non peer-reviewed draft publication stored in a publicly accessible database.

Julkaisun tai julkaistavaksi hyväksytyn luonnoksen tallentaminen alkuperäisestä julkaisijasta riippumattomaan julkaisuarkistoon avoimesti saataville.

Suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen konsortio FinElibin neuvottelema e-aineistosopimus suomalaiselle tiedeyhteisölle.

Tutkimustietovaranto kokoaa ja välittää tietoja Suomessa tehtävästä tutkimuksesta esimerkiksi julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusinfrastruktuureista, tutkijoista ja tutkimushankkeista. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus oy rakentaa valtakunnallista tutkimustietovarantoa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Katso lisää: tiedejatutkimus.fi.

Yksilöitävissä oleva ilmentymä, joka välittää tietoa tehdystä tutkimuksesta ja siinä syntyneistä tuloksista.

Suomalaisen tieteellisen tutkimusyhteisön muodostavat:

• yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja

• suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine tutkijoineen

• suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot

• suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC

• suomalaiset tieteelliset seurat

• suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat

• suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot

• suomalaiset tieteelliset kustantajat.

Publikationen kan i sin helhet laddas ner via Internet och läsas, skrivas ut och kopieras i minst icke-kommersiellt syfte utan begränsningar eller avgifter.

The publication in its entirety is available on the Internet free of charge and without restrictions to read, print and copy at least for non-commercial use.