Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt

Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt

Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet

Tavoite 1: Korkeakoulujen tuki

Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulut hyödyntävät avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä ja tukevat opetuksen ja oppimisen yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja jakamista.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Johtaminen, laatutyö ja kannustimet. Vuoteen 2024 mennessä korkeakouluilla on käytössä linjaus, joka ohjaa avoimen oppimisen johtamista, laatutyötä sekä henkilöstön meritoitumis ja kannustinjärjestelmiä tukemaan avoimia oppimis ja opetuskäytänteitä.
2. Palvelujen avoimuus. Viimeistään vuodesta 2024 alkaen korkeakoulut edistävät opetusta tukevien palveluiden järjestämisessä avoimuutta, kuten avoimen datan, avoimien oppimis ja yhteistyöalustojen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämistä sekä palveluiden hankinnan läpinäkyvyyttä.

   i) Korkeakoulujen opetuksen, tietohallinnon ja kirjastojen verkostot edistävät yhteistyössä opetuksessa käytettävien avointen oppimis ja yhteistyöalustojen ja ohjelmistojen sekä avoimen oppimisen palveluiden yhteentoimivuutta.

3. Osaaminen avoimista oppimis- ja opetuskäytännöistä. Viimeistään vuodesta 2024 alkaen korkeakouluja tutkimusyhteisössä kehitetään osaamista avoimista oppimis ja opetuskäytännöistä.

   i) Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden avointa oppimista edistävien organisaatioiden kanssa luo avoimien oppimis ja opetuskäytäntöjen osaajaverkoston.

   ii) Korkeakoulu ja tutkimusyhteisö vakiinnuttaa avoimen oppimisen osaamisvaatimukset osaksi opettajankoulutuksia.

   iii) Korkeakoulut mahdollistavat, että henkilöstö voi kehittää osaamistaan avoimista oppimis ja opetuskäytännöistä.

4. Osaamisen jakaminen. Viimeistään vuodesta 2024 alkaen korkeakoulut kannustavat henkilöstöään jakamaan opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvää osaamista.

Tavoite 2: Tuki oppijoille

Vuoteen 2025 mennessä oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia ja tukea avoimeen oppimiseen.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Osaamisen tunnustaminen. Korkeakouluissa tunnustetaan monipuolisesti avoimen oppimisen kautta saatu osaaminen.
2. Saatavuus ja saavutettavuus. Korkeakoulut tarjoavat keinoja ja tukea oppimisen saatavuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseen.
3. Oppijoiden osallistaminen. Korkeakouluissa osallistetaan oppijoita avoimen oppimisen ja opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. i) Viimeistään vuodesta 2024 korkeakouluissa on valmiina käytännöt oppijoiden osallistamiseen.
4. Avoimen tieteen ja oppimisen osaaminen. Viimeistään vuodesta 2023 alkaen korkeakoulut tukevat oppijoiden osaamista avoimeen tieteeseen ja oppimiseen liittyvissä teemoissa, kuten lisenssikäytännöissä ja tekijänoikeuksissa.
5. Oppimistuotosten avoin jakaminen. Viimeistään vuodesta 2025 alkaen korkeakoulut kannustavat oppijoita jakamaan oppimistuotoksiaan avoimesti ja hyödyntämään muiden oppijoiden avaamia materiaaleja avoimen oppimisen laatukriteerejä soveltaen. i) Korkeakouluissa edistetään oppijalle vapaaehtoista avointa jakamis ja yhteistyökulttuuria tuomalla esiin avoimen jakamisen tuomia yhteistyö, vertaiskehitys ja käyttömahdollisuuksia ja kertomalla avoimen jakamisen riskeistä. ii) Vuodesta 2023 alkaen korkeakoulut yhdessä avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation kanssa lisäävät opettajien ymmärrystä tekijänoikeuksien asettamista ehdoista oppijoiden tuottamien materiaalien avoimelle jakamiselle. iii) Vuoteen 2024 mennessä korkeakoulut ovat kehittäneet ohjeet ja toimintamallit oppimistuotosten avoimeen jakamiseen. iv) Vuodesta 2024 alkaen avoimen tieteen seurannassa huomioidaan, miten oppijoille on tarjolla tietoa oppimistuotostensa avoimesta jakamisesta.
6. Opetuksen ja arvioinnin aineistot. Viimeistään vuodesta 2024 alkaen korkeakoulut kannustavat opettajia jakamaan avoimesti oppijoille opetukseen ja arviointiin liittyviä aineistoja.
7. OmaData. Vuoteen 2024 mennessä korkeakoulut Digivisio 2030 hankkeessa alkavat suunnittelemaan, miten omaan oppimiseen liittyvä tieto on oppijan hyödynnettävissä MyData-periaatteiden mukaisesti.

Tavoite 3: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Vuoteen 2025 mennessä avoin oppiminen on merkittävä osa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Kaikille avoin opetus. Korkeakoulut lisäävät kaikille avointa opetusta.

   i) Korkeakoulut selventävät ja julkisesti tiedottavat, miten voi osallistua kaikille avoimeen opetukseen, mukaan lukien lähiopetuksen.

   ii )Viimeistään vuodesta 2024 alkaen korkeakoulut kehittävät alustoja ja palveluita, jotka mahdollistavat opetuksen digitaalisen avaamisen.

   iii) Viimeistään vuodesta 2023 alkaen korkeakoulut tekevät kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyötä kaikille avoimen opetuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa.

   iv) Vuodesta 2024 alkaen avoimen tieteen seurannassa huomioidaan kaikille avoin opetus ja siihen osallistuminen.
2. Avoimet osaamismerkit. Korkeakoulut myöntävät alan standardien mukaisia avoimia osaamismerkkejä tai suoritusmerkintöjä avoimen oppimisen suorituksista.
3. Tiedeviestintä ja tiedekasvatus. Korkeakoulut ja muut avointa oppimista edistävät organisaatiot toteuttavat yhteistyössä tiedeviestintääOppiminen-alaviite-4 ja tiedekasvatustaOppiminen-alaviite-5 Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan suositusten mukaisesti.
4. Oppimisen ja opettamisen data. Viimeistään vuodesta 2023 alkaen korkeakoulut suunnittelevat oppimisen ja opettamisen datan jakamista avoimesti ja vastuullisen aineistonhallinnan käytäntöjä noudattaen.

   i) Vuoteen 2023 mennessä korkeakoulut sopivat Digivisio 2030 hankkeessa oppimisen ja opettamisen datan avaamisen hyvistä käytännöistä.

   ii) Vuoteen 2024 mennessä korkeakoulut alkavat suunnitella Digivisio 2030 hankkeessa oppimisen ja opettamisen datan avaamisen mahdollistavia palveluita.

5. Yhteistyö ja tutkimus. Korkeakoulut ja muut avointa oppimista edistävät organisaatiot tekevät kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä avoimen oppimisen kehittämisessä ja tutkimisessa.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt
Name (sv)	Öppna lärmetoder
Name (en)	Open Educational Practices
Description (fi)	Avointen oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjaus koskee avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä eli käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.
Description (sv)	Delpolicyn för Öppna lärmetoder gäller öppna lärmetoder eller tillvägagångssätt som gör lärande och undervisning transparenta samt möjliga att sprida och vidareutveckla. Målsättningen i delpolicyerna utgörs närmast av tidsbundna mål och är förbundna med konkreta åtgärder. Den föränderliga internationella omvärlden inverkar på målen och åtgärderna snabbare än på principerna.
Description (en)	Policy component for Open Educational Practices concerns open educational practices, that is, practices by which education, learning and teaching are made transparent and shared and which enable their further processing. The objectives in the policy components are more time-dependent goals, which involve concrete actions. Objectives and their associated actions will respond to a changing international environment more readily than the principles.
Field	Domain:Education
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Korkeakoulujen tuki	Stöd från högskolor	Support from higher education institutions	Tavoite	show / edit
2	Tuki oppijoille	Stöd för lärande	Support for learners	Tavoite	show / edit
3	Yhteiskunnallinen vuorovaikutus	Samhällelig växelverkan	Societal interaction	Tavoite	show / edit

Add new section

Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä (Open Educational Practices) tarkoitetaan käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:

• vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä
• opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun ml. oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC kurssit)
• opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, ohjeistukset, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta)
• avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit).

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa oppijan osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon perusteita, suoritettavan koulutuksen perusteita tai tutkintovaatimuksia, mutta on hankittu ja osoitettu toisessa yhteydessä sekä todennettu, sisällytetään osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnustamista edeltää yleensä osaamisen tunnistaminen, jossa koulutustoimija selvittää oppijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen ja osaamisen tunnustaminen muodostavat yhdessä vastaavan toimenpiteen kuin opintosuorituksen hyväksilukeminen, mutta tunnistettava ja tunnustettava osaaminen voi olla muutakin kuin opintosuorituksia

Saatavuus tarkoittaa esim. julkisen asiakirjan tietojen saatavuutta, eli asiakirjan tiedot ovat hyödynnettävissä haluttuna aikana ja vaaditulla tavalla. Saatavilla oleva asiakirja voi olla esimerkiksi avoimesti saatavilla tai pyydettäessä saatavilla.

Med MyData (egendata) avses en människoorienterad approach till hantering av data som gäller individer. Målet med MyData är att en person själv kan hantera användningen av sina personuppgifter på ett sätt som stöder (åter)användning, interoperabilitet, maskinläsbarhet och tydlighet. MyData kan även avse en delmängd personuppgifter som uppfyller tidigare nämnda egenskaper. Principerna för MyData är människoorienterad hantering av personuppgifter, individen som ”integrationspunkt” – det vill säga den som möjliggör informationsflödet – stärkande av individen, möjlighet att överföra information, transparens och ansvarsfullhet samt interoperabilitet. Med hjälp av dessa principer i MyData-deklarationen är det möjligt att granska i vilken grad MyData förverkligas.

MyDatalla (omadatalla) tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilöön liittyvän tiedon hallintaan. MyDatalla tavoitellaan sitä, että henkilö itse voi jatkokäyttää ja hallinnoida omia henkilöä koskevien tietojensa (jatko)käyttöä yhteentoimivalla, koneluettavalla ja selkeällä tavalla. MyDatalla voidaan tarkoittaa myös henkilötietojen osajoukkoa, jossa edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat. MyDatan periaatteet ovat ihmiskeskeinen henkilötiedon hallinta, yksilö ”integraatiopisteenä” – eli tiedonliikkumisen mahdollistajana – yksilön voimaannuttaminen, tiedon siirrettävyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus sekä yhteentoimivuus. Näiden MyData-julistuksessa aukikirjoitettujen periaatteiden avulla voidaan tarkastella MyDatan toteutumisastetta

MyData refers to a people-centred approach to managing person-related information. MyData aims to enable individuals to continue to use and manage the (continued) use of their personal data in an interoperable, machine-readable and clear manner. MyData can also refer to a subset of personal data in which the above features are realised. MyData’s principles involve peoplecentred management of personal data, the individual as the “integration point” – that is, the enabler of the information flow, the individual’s empowerment, transferability of data, transparency and responsibility, and interoperability. These principles, written out in the MyData declaration can be used to examine the degree of implementation of MyData.

Opetus muodostaa avoimuuden kannalta jatkumon, jossa toisessa ääripäässä on kaikille avoimesti ja maksutta tarjolla oleva opetus, toisessa taas vainrajatulle ryhmälle (esimerkiksi tutkinto-opiskelijoille) tarkoitettu opetus. Käytännössä eri opetustilanteiden luokitteleminen jompaankumpaan ääripäähän tai niiden väliin voi olla vaikeaa: muuten avoimessa opetuksessa saatetaan resurssien vuoksi joutua rajaamaan esimerkiksi suoritusmerkintöjen antamista, kun taas esimerkiksi ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoille tarkoitetun opetuksen seuraaminen saattaa olla muillekin mahdollista. Tässä linjauksessa määritellään kaikille avoimeen opetukseen kuuluvaksi kaikki opetus, joka on laajasti saatavilla ja johon kuka tahansa voi osallistua maksutta. Oppimissuorituksen myöntäminen kaikille avoimesta opetuksesta voi olla maksullista. Kaikille avoin opetus voi tapahtua lähiopetuksena, etäopetuksena tai hybridinä, esimerkiksi erilaisten avointen verkkokurssien avulla.

Avoimia osaamismerkkejä (Open Badge) luodaan ja myönnetään osaamisen, taitojen ja saavutusten tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Avoimet osaamismerkit liittyvät usein epävirallisen oppimisen näkyväksi tekemiseen. Avoimilla osaamismerkeillä pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan esimerkiksi se, mitä opimme töissä, harrastuksissa tai erilaisissa luottamustehtävissä. Merkit nähdään keinona tukea elinikäistä oppimista sekä työllistymistä ja niillä pyritään ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä.

Avointen osaamismerkkien alkuperäinen ajatus ei ole pelkästään epävirallisen oppimisen näkyväksi tekeminen, vaan myös se, että parempaan osaamiseen tunnistamiseen päästään, kun organisaatioiden lisäksi myös henkilöt ja yhteisöt voivat tunnistaa ja tunnustaa omaa tai toistensa osaamista, taitoja ja saavutuksia.

Teknisestä näkökulmasta avoin osaamismerkki on kuva, joka sisältää metadataa. Metadata kertoo, kuka on myöntänyt merkin kenelle, mitä merkki tunnistaa ja tunnustaa ja millä kriteereillä. Metadata noudattaa Open Badge -standardia, jonka pohjalta voidaan tarkistaa, onko merkki aito ja onko se voimassa.

Oppimisen ja opettamisen datalla tarkoitetaan eri alustoihin oppimisen ja opetuksen prosessissa kertyvää tietoa.

Med öppna lärmetoder (Open Educational Practices) avses tillvägagångssätt som gör lärande och undervisning transparenta samt möjliga att sprida och vidareutveckla. Sådana metoder är exempelvis:

• gemensamt lärande samt utveckling av undervisningen mellan elever, forskare och undervisningspersonal och samhället i övrigt
• att involvera studerande i planeringen av den egna utbildningsgången, inklusive att identifiera och godkänna kunskap som inhämtats utanför läroanstalten
• att öppna utbildningsutbudet för den breda allmänheten (t.ex. MOOCkurser)
• delning och fortsatt användning av material för planering och arrangerande av undervisning (t.ex. undervisningsplaner, utvärderingsmetoder, instruktioner, erfarenheter av genomförande av undervisning samt lärande)
• användning, vidareutveckling och gemensam utveckling av öppna digitala lärresurser (t.ex. videoinspelningar, podcasts, skriftligt material).