Aineistot

Language versions: fi en sv

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus, Tutkimusdatan avoin saatavuus, Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus

Linjauksen päämäärä

Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.

Johdanto

Tämä linjaus koostuu osalinjauksista, joista ensimmäisenä valmistuu tutkimusdataa koskeva osalinjaus keväällä 2021. Tutkimusmenetelmiä koskevan osalinjauksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tässä osalinjauksessa on tarkoitus käsitellä koodeja ja ohjelmistoja.

Yleisellä tasolla tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus ja hyvä hallinta parantavat mahdollisuuksia tutkimusten todentamiseen sekä edistävät olemassa olevien aineistojen ja menetelmien tarkoituksenmukaista uudelleenkäyttöä. Avoimuus lisää globaalia yhdenvertaisuutta, koska tutkimusaineistoja tarjotaan maailmanlaajuisesti tutkijoiden käyttöön. Tämä puolestaan edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä. Aineistojen ja menetelmien avoimuuteen liittyy merkittäviä tutkimuseettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä rajoitteita, jotka tutkijoiden ja muiden aineistonhallinnan parissa työskentelevien tulee tuntea.

Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tulee edistää taloudellisesti kestävällä tavalla. Taloudellisesti kestävä avoimuuden edistäminen merkitsee sitä, että keskeiset avoimen tieteen infrastruktuurit ovat voittoa tavoittelemattomia. Suomessa julkisilla varoilla tuotettujen tutkimusaineistojen tulee olla kaikkien avoimesti hyödynnettävissä.

Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu

Linjaus perustuu tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Sen tavoitteena on tukea avoimen tieteen päämäärää ja lisätä tutkimuksen vapautta sekä tutkijan mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa. Tutkijan vastuulla on tehdä laadullisesti parasta mahdollista tutkimusta, johon sisältyy vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien käsittely. Tutkimusaineistolle ja -menetelmille valitaan sellainen repositorio, joka parhaiten sopii kullekin kokonaisuudelle ja tarjoaa FAIR-periaatteiden mukaisen palvelun. Avoimen saatavuuden tarkoituksena on mahdollistaa tutkimusaineistojen ja -menetelmien mahdollisimman vapaa jatkokäyttö. Avoimuuden astetta voidaan rajoittaa perustelluista syistä.

Tutkimusyhteisön tulee taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle osaaminen, kannustimet, resurssit ja rakenteet (kuten infrastruktuurit ja palvelut) tavalla, joka tukee ja kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta.

Kansainvälinen viitekehys

Tämän linjauksen laatimisessa on hyödynnetty sitä laajaa kotimaista ja kansainvälistä työtä, jota tutkimusaineiston avoimuuden edistämiseksi tehdään ja on tehty. Hyviä yhteenvetoja tästä työstä ovat esimerkiksi Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018) ja Euroopan komission julkaisema loppuraportti Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018). Toimintaympäristöä muovaa myös datan avoimuutta koskeva nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi.

Tiedekustantajat vaativat tutkimusjulkaisujen kirjoittajilta tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta. Tiedekustantajat myös tarjoavat tai edellyttävät kirjoittajilta tutkimusaineistojen tai -menetelmien tallentamista repositorioihin, jotka voivat olla suljettuja, avoimia tai maksumuurien takana,.

Rahoittajat edellyttävät tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista, ja se kytkeytyy läheisesti hyvään aineistonhallintaan, josta esimerkkinä Science Europen ohje Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management. Huolehtimalla siitä, että suomalainen linjaus vastaa kansainvälistä kehitystä, kotimainen tutkimusyhteisö on mukana luomassa yhteisiä kansainvälisiä käytäntöjä tällä nopeasti laajenevalla ja kehittyvällä alueella. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön, esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC) ja Research Data Alliance (RDA) -yhteisöissä. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu vuoropuheluun, josta voi omaksua hyviä käytäntöjä ja jossa voi olla mukana luomassa toimivia ratkaisuja.

Riskit ja uhat

Linjaukseen sisältyy tunnistettuja riskejä. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaaminen pohjautuu hyvälle aineistonhallinnalle. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen vaatii kuitenkin resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia koko tutkimusaineiston ja -menetelmien elinkaaren aikana. Jotta resursseja olisi käytettävissä koko elinkaaren aikana, erilaisissa rooleissa toimivien organisaatioiden olisi sitouduttava resurssien ylläpitämiseen. Toisaalta palveluihin panostaminen edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä.

Tutkijat kantavat huolta arkaluontoisten ja luottamuksellisten (esimerkiksi henkilötiedot) tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisesta. Tämän vuoksi tulee ottaa huomioon erilaiset avaamisen asteet ja tutkijan ensikäyttöoikeus. Joissakin tapauksissa riittää kuvailutiedon avaaminen. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisessa nousevat esille niihin liittyvät juridiset kysymykset (esimerkiksi sopimukselliset) sekä tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin liittyvä tutkijan oikeusturva.

Tutkimusrahoittajat ja tiedekustantajat edellyttävät yhä enenevässä määrin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista. Rahoituksen hakijoiden osalta riskinä on, että tutkimusrahoituksen määrä laskee tai rahoitusta peritään takaisin, jos aineistoja ei voi avata. Puuttuvat palvelut ja infrastruktuurit sekä puutteellinen osaaminen ovat syitä siihen, että tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei avata. Myös lainsäädännölliset, eettiset ja sopimukselliset rajoitteet voivat estää avaamisen.

Linjauksen rakenne ja tausta

Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän erikseen kokoama työryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025. Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja, spesifejä ja mitattavia tavoitetasoja avoimuudelle. Tavoitteille listataan myös niiden saavuttamiseen tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin. Linjauksessa käytetty sanasto (ks. Liite 1) tukee dokumentin luettavuutta ja riittävää ymmärrettävyyttä. Aihepiirin sanasto on erilaista eri tieteenaloilla, ja myös lainsäädännössä termit ja niiden käännökset vaihtelevat paljon. Käytetyt termit määritellään eri yhteyksissä toisistaan poikkeavilla tavoilla. Tieteenalojen erilaisuudesta johtuen yhtenäistä sanastoa on haastavaa luoda.

Toimeenpano ja seuranta

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus valmistuu keväällä 2021, ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus keväällä 2022. Koko linjaus osalinjauksineen tarkistetaan viimeistään vuonna 2025. Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden tai toimeenpanon seurantamekanismit tulevat olemaan osa kehitteillä olevaa kansallista avoimen tieteen seurantaa.

Strategiset periaatteet

Periaate 1: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus

Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallitaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Lähtötilanne: Vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinta on keskeisin edellytys niiden avaamiselle. Tutkimusyhteisö on tunnistanut puutteita toimintatavoissa.
• Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.

Periaate 2: Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut

Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2021 aikana Avoimen tieteen koordinaatio määrittelee yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja palveluntuottajien kanssa minimitason aineistonhallinnan infrastruktuureille ja palveluille.
• Jatkuva seuranta: Avoimen tieteen koordinaatio laatii viimeistään vuonna 2022 arviointimallinAineistot-alaviite-8, jota voidaan jatkossa hyödyntää arviointivälineenä organisaatioiden säännöllisessä itsearvioinnissa. Jatkuva seuranta selvitetään osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.

Periaate 3: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet

Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoon ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineiston ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se voi tukea tutkijan meritoitumista.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Lähtötilanne: Viimeistään vuonna 2022 Avoimen tieteen koordinaatio laatii suosituksen hyvistä käytännöistä eli siitä, kuinka hyvän datanhallinnan edistäminen, tutkimusdataan liittyvä työ ja tutkimusdatan avaaminen huomioidaan tutkijan työssä ja kuinka näitä ansioita arvostetaan.
• Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.

Tutkimusdatan avoin saatavuus

Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön1 yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan.

Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja

• jossa tutkija on suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskentelevä tai siihen affilioitunut ja/tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella työskentelevä tutkija

tai

• jossa tutkimus- tai kehittämisprojekti, jonka yhteydessä tutkimusdata kootaan tai käytetään, sijoittuu suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja/tai on suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoittama.

Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Tutkimusdatan avoin saatavuus
Name (sv)	Öppen tillgång till forskningsdata
Name (en)	Open access to research data
Description (fi)	Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja jossa tutkija on suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskentelevä tai siihen affilioitunut ja/tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella työskentelevä tutkija tai jossa tutkimus- tai kehittämisprojekti, jonka yhteydessä tutkimusdata kootaan tai käytetään, sijoittuu suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja/tai on suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoittama. Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin.
Description (sv)	Denna nationella delpolicy är det finländska forskningssamfundets gemensamma vägvisare för att främja öppen tillgång till forskningsdata. Delpolicyn gäller inte övriga forskningsmaterial eller -metoder, som i enlighet med policystrukturen kan behandlas i separata delpolicyer. Delpolicyn för öppen tillgång till forskningsdata gäller i första hand forskningsdata som har producerats eller använts som en del av en forsknings- eller utvecklingsprocess från och med 1.7.2021, och vars forskare arbetar i eller är affilierad vid en finländsk forskningsorganisation och/eller forskare som har finländsk forskningsfinansiering, eller där forsknings- eller utvecklingsprojekt i samband med vilket forskningsdata samlas in och används, hör till en finländsk forskningsorganisation och/eller har finländsk forskningsfinansiering. Åtgärderna nedan tar inte ställning till organisationernas lösningar, så det är organisationernas uppgift att planera en helhet utgående från sina egna förutsättningar.
Description (en)	This national policy component is the Finnish research community’s shared guideline for the advancement of open access to research data. The policy component does not include research methods as these will, in accordance with the policy structure, be discussed in a separate policy component. The policy component on open access to research data primarily concerns research data that has been produced or used as part of a research or development process as of 1 July 2021 and where the researcher is working in or is affiliated with a Finnish research organisation and/or working with funding by a Finnish research funding organisation or where the research or development project involving the compilation or use of the research data takes place in a Finnish research organisation and/or is funded by a Finnish research funding organisation.
Field	Domain:Data
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus	Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder	Responsible management of research data and methods	Periaate	show / edit
2	Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut	Datahanteringens infrastrukturer och tjänster	Data management infrastructures and services	Periaate	show / edit
3	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet	Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder	Incentives for opening of research data and methods	Periaate	show / edit

Add new section

Tavoite 1: Datanhallintasuunnitelmat

Viimeistään vuonna 2023 kaikille aloittaville tutkimus- ja kehittämisprojekteille on osana laadunhallintaa laadittu datanhallintasuunnitelmat, joissa on huomioitu eri tieteenalojen tarpeita ja tutkimusdatan elinkaaren vaiheet.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Korkeakoulut tarjoavat ohjeet, käytänteet ja koulutusta datanhallinnan suunnitteluuun. Viimeistään vuonna 2022 korkeakoulut tarjoavat ohjeet, käytänteet ja koulutusta datanhallinnan suunnitteluun opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle
2. Datanhallintasuunnitelma osaksi aineiston elinkaaren kaikkia vaiheita. Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot sisällyttävät datanhallintasuunnitelman laadinnan ja ylläpidon osaksi tutkimus- ja palveluprosesseja aineiston elinkaaren jokaisessa vaiheessa
3. Ohjaajat osaavat arvioida ja kommentoida datanhallintasuunnitelmia. Viimeistään vuonna 2024 korkeakoulut huolehtivat, että opinnäytetöiden ohjaajat osaavat osana ohjaustyötään arvioida ja kommentoida datanhallintasuunnitelmia.
4. Tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua datanhallinnan osalta. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua siten, että datanhallinnan ja sen tuen riittävään resursointiin ja kustannuksiin osataan varautua.
5. Datanhallinnan koulutus opetussuunnitelmiin.. Korkeakoulut sisällyttävät datanhallinnan koulutuksen opetussuunnitelmiin perus- ja jatkokoulutuksessa opetussuunnitelmien päivittämisen yhteydessä.
6. Seuranta hyvän datanhallintakäytännön varmistamiseksi. Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ovat kehittäneet seurannan hyvän ja vastuullisen datanhallintakäytännön varmistamiseksi.
7. Säännöllisesti päivittyvä datapolitiikka. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatioilla on olemassa datapolitiikka, jota päivitetään säännöllisesti.

Tavoite 2: Toimintamallit oikeuksien ja lisenssien hallintaan

Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatioissa on käytössä toimintamallit, joilla tutkimusdatan käyttöön liittyvät oikeudet, ehdot ja lisenssit voidaan sopia selkeästi kaikkien tutkimustyöhön osallistuvien kesken.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Suositukset juridisista kysymyksistä sopimuksiin.. Avoimen tieteen koordinaatio tuottaa vuoden 2021 aikana selvityksen avoimen tieteen juridisista kysymyksistä. Yhteistyössä suomalaisen tutkimusyhteisön kanssa luodaan suosituksia sopimusten sisällöiksi.
2. Perusperiaatteet oikeuksien ja vastuiden sopimisesta. Vuonna 2021 tutkimusorganisaatioilla on perusperiaatteet tutkimusdatojen oikeuksien ja vastuiden sopimisesta. Erikoistapauksiin on tarjolla neuvontaa ja opastusta.
3. Ohjeistus tutkimusdatan lisenssioinnista tai kaupallistamisesta. Vuonna 2021 tutkimusrahoittajat ja -organisaatiot ohjeistavat tutkijoita, että joko avattavat tutkimusdatat tulee lisensoida tarkoituksenmukaisella lisenssillä tai tutkimustuotosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee saavuttaa kaupallistamisella.
4. Ohjeistus julkisin varoin tuotettujen aineistojen käytöstä. Vuonna 2021 tutkimusrahoittajat ja -organisaatiot ohjeistavat lisensoinnissa tutkijoita julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä annetun lain vaatimusten mukaisesti.
5. Opetusta ja/tai koulutusta ja neuvontaa oikeuksista ja lisensseistä. Tutkimusorganisaatioissa tarjotaan vuonna 2021 opetusta ja/tai koulutusta ja neuvontaa tutkimusdataan kohdistuvista oikeuksista ja avoimen tieteen lisensseistä.

Tavoite 3: Dokumentaatio tukee tutkimusdatan FAIRia

Viimeistään vuonna 2022 aloittavissa tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tuotetut tutkimusdatat on dokumentoitu siten, että dokumentaatio tukee tutkimusdatan avaamista, jatkokäyttöä, löydettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Tutkimusorganisaatiot tukevat tutkijaa metadatan tuottamisessa. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkijaa metadatan tuottamisessa tukipalveluiden ja kannustimien avulla.
2. Koulutusta ja tukea tutkimusdatan dokumentointiin. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tarjoavat eri kohderyhmille suunnattua koulutusta ja tukea sekä työkaluja tutkimusdatan dokumentointiin huomioiden kohderyhmien osaamisen kehittämisen, eri tieteenalojen tarpeet ja tutkimuksen elinkaaren.
3. Varautuminen aineistojen dokumentoinnin kustannuksiin. Vuonna 2021 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua siten, että tutkimushankkeissa osataan varautua aineistojen dokumentoinnin kustannuksiin.
4. Avoimen tieteen indikaattorien määrittely. Viimeistään vuonna 2022 avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaryhmä määrittelee avoimen tieteen indikaattorit.
5. Tutkimusorganisaatiot hyödyntävät soveltuvia indikaattoreita. Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot hyödyntävät soveltuvia indikaattoreita, joiden avulla ne seuraavat edistymistään hyvässä datanhallinnassa osana laatujärjestelmää.

Tavoite 4: Tallennus- tai säilytysratkaisu, infrastruktuuri ja palvelut

Viimeistään vuonna 2022 tutkimusdatalle on mahdollistettu hyvän datanhallinnan kannalta asianmukainen, tutkimusdatan elinkaaren huomioiva, tallennus- tai säilytysratkaisu, infrastruktuuri ja palvelut.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Palveluiden kartoitus osana kansallista arkkitehtuurityötä ja kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen tutkimusorganisaatioissa. Vuonna 2021 suomalaiset tutkimusorganisaatiot kartoittavat olemassa olevat palvelut osana kansallista arkkitehtuurityötä. Organisaatiot käynnistävät omalta osaltaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet sekä edistävät kansallisten ja kansainvälisten palvelujen hyödyntämistä.
2. Ohjeistus ja tukipalvelut datanhallintaan. Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tuottavat ja tarjoavat yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa tutkijoille ja tutkimusryhmille ohjeistuksen sekä riittävät tukipalvelut hyvän datanhallinnan periaatteiden mukaiseen tiedon tallennukseen ja julkaisemiseen.
3. Voittoa tavoittelemattomat tutkimusdatan infrastruktuurit. Tutkimusyhteisössä huolehditaan, että keskeiset avoimen tutkimusdatan infrastruktuurit ovat voittoa tuottamattomia data-alaviite-10.

Tavoite 5: Toimintamalli asiantuntijuuden ja yhteistyön hyödyntämiseen

Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatioissa on käytössä toimintamalli, jolla asiantuntijuutta ja moniammatillista yhteistyötä hyödynnetään koulutusten, osaamisen ja tarvittavien datanhallinnan palveluiden kehittämiseksi. Toimintamallia ei voida rajoittaa vain avattavaan tutkimusdataan, vaan hyvä datanhallinnan kokonaisuus edellyttää koko elinkaaren hallintaa lopputuloksesta riippumatta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Osaamisen ja palveluiden kehittäminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimusyhteisö kehittää osaamisen ja palveluiden rakenteita sekä sisältöjä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
2. Datanhallinnan koulutuksen tasapuolinen tarjonta tutkimusorganisaatioissa. Tutkimusorganisaatiot tarjoavat itsenäisesti tai yhteistyössä yhteisönsä tarpeita vastaavasti hyvän datanhallinnan koulutusta kaikkien uravaiheiden tutkijoille, opettajille, ohjaajille sekä tukihenkilöstölle vuonna 2021.
3. Tarvittavien asiantuntijaroolien kuvaaminen. Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot kansallisessa yhteistyössä kuvaavat, millaisia asiantuntijarooleja tarvitaan ja luovat näille mahdollisia urapolkuja.
4. Asiantuntijakoulutuksen kehittäminen osana opetustarjontaa. Korkeakoulut kehittävät asiantuntijakoulutusta osana opiskelijoiden opetustarjontaa.

Kirjallisuutta

Kansainvälisiä lähteitä

Ayris, Paul; López de San Román, Alea; Maes, Katrien; Labastida, Ignasi (2018): Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change. League of European Research Universities (LERU).

Ball, A. (2014). DCC How-to Guides: How to License Research Data. Digital Curation Centre, Edinburgh.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä.

FORCE11 Group: Guiding Principles for Findable, Accessible, Interoperable and Re-usable Data Publishing.

Rans, J and Whyte, A. (2017). Using RISE, the Research Infrastructure Self-Evaluation Framework. Digital Curation Centre, Edinburgh.

RDA FAIR Data Maturity Model Working Group (2020): FAIR Data Maturity Model: specification and guidelines. Research Data Alliance. doi.org/10.15497/RDA00045.

RRI-Practice: “What is RRI?”. https://www.rri-practice.eu/about-rri-practice/what-is-rri/.

Science Europe (2018): “Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management”.

Springer Nature: “Data Availability Statements”.

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2018): Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data. doi.org/10.2777/1524.

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2018): Prompting an EOSC in Practice. Final report and recommendations of the Commission 2nd High Level Expert Group on the European Open Science Cloud. doi.org/10.2777/112658.

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Euroopan komissio (2016): Guidelines on Fair Data Management in Horizon 2020.

UK Concordat on Open Research Data (2016).

UNESCO (2020). First draft of the UNESCO Recommendation on Open Science.

Kotimaisia lähteitä

Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (ylläpitäjä ja tuottaja). urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001.

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2019): Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus – Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025 (1). Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2019. doi.org/10.23847/isbn.9789525995206.

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2020): Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2020. DOI: https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995237 .

[1] Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (2014–2017) keskeiset linjaukset ja julkaisut.

Finnish Committee for Research Data (2018): Tracing Data: Data citation roadmap for Finland.

Fuchs, S. & Kuusniemi, M. E. (2018): Making a research project understandable – Guide for data documentation. doi.org/10.5281/zenodo.1914401.

Parland-von Essen, J., Fält, K., Maalick, Z., Alonen, M., & Gonzalez, E. (2018). Supporting FAIR data: Categorization of research data as a tool in data management. Informaatiotutkimus, 37(4). doi.org/10.23978/inf.77419.

Tuuli-projekti (2019): Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. [Zenodo] doi.org/10.5281/zenodo.3247282.

UNIFI (2018): Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma.

Sanasto

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).

Tutkimusdata: Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).

Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Tutkimusdatan avoimuus: Tutkimusdatan avoimuudella tarkoitetaan tässä linjauksessa sitä, että tutkimusdata on toisten tutkijoiden löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Tutkimusdatan avoin saatavuus edellyttää hyvää ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatan uudelleenkäyttöä tuetaan lisensseillä tai sen käyttö voi edellyttää asianmukaista tutkimuslupaa. Henkilötietoja sisältävän, sensitiivisen tai luottamuksellisen tutkimusdatan vastuullinen käsittely edellyttää tutkijalta niin lainsäädännön kuin hyvien tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamista. Tällaisissa tapauksissa on usein kuitenkin mahdollista avata tutkimusdatan kuvailutiedot eli metadata sekä tarjota muille tutkijoille pääsy aineistoon erillisellä aineiston luovutussopimuksella.

Tutkimusdatan hyvä ja vastuullinen hallinta: Tässä linjauksessa tutkimusdatan hyvällä hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusdata ja siihen liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on “luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökelpoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan”. Lisäksi nimenomaan avoimen tieteen mukainen tutkimusdatan hyvä hallinta tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa huomioidaan “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaate, FAIR-periaatteet sekä vastuullisuuden periaate. Tutkimusdatan hyvä hallinta on sen avoimen saatavuuden välttämätön edellytys. Tutkimusdatan hyvää hallintaa arvioidaan seuraavien näkökulmien pohjalta:

1. Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate edellyttää, että kaikki, mikä voidaan avata julkiseksi ja uudelleen käytettäväksi, myös avataan. Vastaavasti sellainen, mitä ei voida julkistaa ja jakaa, suojataan ja säilytetään turvallisesti. Se kumpaan ryhmään tutkimusdata kuuluu, on viime kädessä tutkijan vastuulla. Avaamatta jättäminen edellyttää aina perusteen.
2. FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta:
   • löydettävää (Findable)
   • saavutettavaa (Accessible)
   • yhteentoimivaa (Interoperable)
   • uudelleenkäytettävää (Reusable).

   FAIR-periaatteiden mukainen tutkimusdata ja metadata ovat semanttisesti yhteentoimivia, eli niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia. Täysin FAIR-periaatteiden mukainen data ei ole vielä useimmilla aloilla mahdollista osaamisen ja palveluiden puutteista tai datan luonteesta johtuen.

3. Vastuullisella datan hallinnalla tarkoitetaan tässä linjauksessa:
   • tutkimusalan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
   • tutkimuseettisten periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
   • lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista
   • tietoturvan ja tietosuojan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista.

   Aineistojen avoimuuden kaikkien muotojen edellytyksenä on vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa. Tutkimusdatan vastuullinen hallinta ja sitä kautta syntyvä mahdollisuus tutkimusaineiston avaamiseen ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä.

Linjaustyöryhmän jäsenet

• Minna Ala-Mantila, CSC
• Nina Edgren-Henrichson, Svenska litteratursällskapet i Finland
• Pamela Gustavsson, Svenska litteratursällskapet i Finland
• Kaisa Hakkila, Turun yliopisto
• Anne Holappa, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys
• Outi Hupaniittu, Suomalaisen kirjallisuuden seura
• Nina Järviö, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. –03/2020)
• Meri-Tuulia Kaarakainen, Turun yliopisto
• Miki Kallio, Oulun yliopisto
• Anu Kantola, Luonnonvarakeskus
• Liisa Karlsson, Helsingin yliopisto
• Olli-Pekka Kaurahalme, Turun yliopisto
• Joona Koiranen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Tuija Korhonen, Helsingin yliopisto
• Mari Elisa (MEK) Kuusniemi, Helsingin yliopisto/Tuuli
• Hanna Lahdenperä, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. 05/2020–)
• Heidi Laine, CSC
• Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
• Riku Louhimo, Työterveyslaitos
• Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto
• Juhani Naskali, Turun yliopisto
• Anssi Neuvonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT
• Maria Niku, Suomalaisen kirjallisuuden seura
• Tiina Nokkala, Turun ammattikorkeakoulu
• Elina Nurminen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Susanna Nykyri, Tampereen yliopisto
• Turkka Näppilä, Tampereen yliopisto
• Rainer Oesch, Helsingin yliopisto
• Pekka Orponen, Aalto-yliopisto & FCRD (pj –05/2020)
• Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Antti Pursula, CSC
• Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto
• Mari Riipinen, Turun yliopisto
• Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
• Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto (pj 05/2020–)
• Matti Ruuskanen, Turun yliopisto
• Toni Saari, Itä-Suomen yliopisto
• Jussi Salmi, Turun yliopisto
• Nina-Mari Salminen, Luonnonvarakeskus
• Hannele Seppälä, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
• Janne Seppänen, Jyväskylän yliopisto
• Tiina Sipola, Oulun yliopisto
• Anne Sunikka, Aalto-yliopisto
• Anna Suorsa, Oulun yliopisto
• Ville Tenhunen, Helsingin yliopisto, tietotekniikkakeskus
• Heidi Troberg, Vaasan yliopisto, Tritonia
• Antti Tuomi-Nikula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus
Name (sv)	Policy för öppna forskningsmaterial och -metoder
Name (en)	Open research data and methods
Description (fi)	Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa.
Description (sv)	Policyn för öppna forskningsmaterial och -metoder består av strategiska principer samt två delpolicyer som fastställer mål och åtgärder för respektive delområde. De strategiska principerna drar upp generella ramar för strävan efter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder. De utgör viktiga principer som forskningssamfundet bör hålla fast vid i strävan efter öppenhet.
Description (en)	This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness.
Field	Domain:Data
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part	Tutkimusdatan avoin saatavuus
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus	Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder	Responsible management of research data and methods	Periaate	show / edit
2	Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut	Datahanteringens infrastrukturer och tjänster	Data management infrastructures and services	Periaate	show / edit
3	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet	Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder	Incentives for opening of research data and methods	Periaate	show / edit

Add new section

Suomalaisen tieteellisen tutkimusyhteisön muodostavat:

• yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja

• suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine tutkijoineen

• suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot

• suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC

• suomalaiset tieteelliset seurat

• suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat

• suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot

• suomalaiset tieteelliset kustantajat.

Publikationen kan i sin helhet laddas ner via Internet och läsas, skrivas ut och kopieras i minst icke-kommersiellt syfte utan begränsningar eller avgifter.

The publication in its entirety is available on the Internet free of charge and without restrictions to read, print and copy at least for non-commercial use.

Forskningsmaterial (research material) är en resurs som forskare eller forskargrupper använder under forskningsprocessen, dvs. basmaterial i digital, analog eller fysisk form för vetenskaplig eller konstnärlig forskning. Forskningsmaterial är ett bredare begrepp än forskningsdata och täcker till exempel källor (t.ex. dokument) och prov (t.ex. blodprov, mossor).

Med incitament avses direkt motivation genom uppskattning, till exempel bedömningskriterier, utmärkelser eller belöningar.

Tutkimusaineisto (on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).

Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).

Med metadata avses beskrivande och sammanfattande information om forskningsmaterialets kontext, innehåll och struktur, behandling och/eller hantering samt insamling av det.

Metadata or descriptive information refers to the context, content and structure, management and/or processing of research data and information describing and summarising its compilation.

Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Tutkimusdatan avoimuudella tarkoitetaan tässä linjauksessa sitä, että tutkimusdata on toisten tutkijoiden löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Tutkimusdatan avoin saatavuus edellyttää hyvää ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatan uudelleenkäyttöä tuetaan lisensseillä tai sen käyttö voi edellyttää asianmukaista tutkimuslupaa. Henkilötietoja sisältävän, sensitiivisen tai luottamuksellisen tutkimusdatan vastuullinen käsittely edellyttää tutkijalta niin lainsäädännön kuin hyvien tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamista. Tällaisissa tapauksissa on usein kuitenkin mahdollista avata tutkimusdatan kuvailutiedot eli metadata sekä tarjota muille tutkijoille pääsy aineistoon erillisellä aineiston luovutussopimuksella.

Tässä linjauksessa tutkimusdatan hyvällä hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusdata ja siihen liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on “luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökelpoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan”. Lisäksi nimenomaan avoimen tieteen mukainen tutkimusdatan hyvä hallinta tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa huomioidaan “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaate, FAIR-periaatteet sekä vastuullisuuden periaate. Tutkimusdatan hyvä hallinta on sen avoimen saatavuuden välttämätön edellytys. Tutkimusdatan hyvää hallintaa arvioidaan seuraavien näkökulmien pohjalta:

1. Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate edellyttää, että kaikki, mikä voidaan avata julkiseksi ja uudelleen käytettäväksi, myös avataan. Vastaavasti sellainen, mitä ei voida julkistaa ja jakaa, suojataan ja säilytetään turvallisesti. Se kumpaan ryhmään tutkimusdata kuuluu, on viime kädessä tutkijan vastuulla. Avaamatta jättäminen edellyttää aina perusteen.
2. FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta:
   • löydettävää (Findable)
   • saavutettavaa (Accessible)
   • yhteentoimivaa (Interoperable)
   • uudelleenkäytettävää (Reusable).

   FAIR-periaatteiden mukainen tutkimusdata ja metadata ovat semanttisesti yhteentoimivia, eli niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia. Täysin FAIR-periaatteiden mukainen data ei ole vielä useimmilla aloilla mahdollista osaamisen ja palveluiden puutteista tai datan luonteesta johtuen.

3. Vastuullisella datan hallinnalla tarkoitetaan tässä linjauksessa:
   • tutkimusalan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
   • tutkimuseettisten periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
   • lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista
   • tietoturvan ja tietosuojan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista.

   Aineistojen avoimuuden kaikkien muotojen edellytyksenä on vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa. Tutkimusdatan vastuullinen hallinta ja sitä kautta syntyvä mahdollisuus tutkimusaineiston avaamiseen ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä.

FAIR-periaatteiden tavoite on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). Tämä tehostaa tiedon saatavuutta ja edistää tieteellisiä löytöjä. (AVOTT 2023, 34.)