Aineistot

Language versions: fi en sv

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus, Tutkimusdatan avoin saatavuus, Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus

Linjauksen päämäärä

Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.

Johdanto

Tämä linjaus koostuu osalinjauksista, joista ensimmäisenä valmistuu tutkimusdataa koskeva osalinjaus keväällä 2021. Tutkimusmenetelmiä koskevan osalinjauksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tässä osalinjauksessa on tarkoitus käsitellä koodeja ja ohjelmistoja.

Yleisellä tasolla tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus ja hyvä hallinta parantavat mahdollisuuksia tutkimusten todentamiseen sekä edistävät olemassa olevien aineistojen ja menetelmien tarkoituksenmukaista uudelleenkäyttöä. Avoimuus lisää globaalia yhdenvertaisuutta, koska tutkimusaineistoja tarjotaan maailmanlaajuisesti tutkijoiden käyttöön. Tämä puolestaan edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä. Aineistojen ja menetelmien avoimuuteen liittyy merkittäviä tutkimuseettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä rajoitteita, jotka tutkijoiden ja muiden aineistonhallinnan parissa työskentelevien tulee tuntea.

Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tulee edistää taloudellisesti kestävällä tavalla. Taloudellisesti kestävä avoimuuden edistäminen merkitsee sitä, että keskeiset avoimen tieteen infrastruktuurit ovat voittoa tavoittelemattomia. Suomessa julkisilla varoilla tuotettujen tutkimusaineistojen tulee olla kaikkien avoimesti hyödynnettävissä.

Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu

Linjaus perustuu tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Sen tavoitteena on tukea avoimen tieteen päämäärää ja lisätä tutkimuksen vapautta sekä tutkijan mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa. Tutkijan vastuulla on tehdä laadullisesti parasta mahdollista tutkimusta, johon sisältyy vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien käsittely. Tutkimusaineistolle ja -menetelmille valitaan sellainen repositorio, joka parhaiten sopii kullekin kokonaisuudelle ja tarjoaa FAIR-periaatteiden mukaisen palvelun. Avoimen saatavuuden tarkoituksena on mahdollistaa tutkimusaineistojen ja -menetelmien mahdollisimman vapaa jatkokäyttö. Avoimuuden astetta voidaan rajoittaa perustelluista syistä.

Tutkimusyhteisön tulee taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle osaaminen, kannustimet, resurssit ja rakenteet (kuten infrastruktuurit ja palvelut) tavalla, joka tukee ja kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta.

Kansainvälinen viitekehys

Tämän linjauksen laatimisessa on hyödynnetty sitä laajaa kotimaista ja kansainvälistä työtä, jota tutkimusaineiston avoimuuden edistämiseksi tehdään ja on tehty. Hyviä yhteenvetoja tästä työstä ovat esimerkiksi Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018) ja Euroopan komission julkaisema loppuraportti Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018). Toimintaympäristöä muovaa myös datan avoimuutta koskeva nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi.

Tiedekustantajat vaativat tutkimusjulkaisujen kirjoittajilta tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta. Tiedekustantajat myös tarjoavat tai edellyttävät kirjoittajilta tutkimusaineistojen tai -menetelmien tallentamista repositorioihin, jotka voivat olla suljettuja, avoimia tai maksumuurien takana,.

Rahoittajat edellyttävät tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista, ja se kytkeytyy läheisesti hyvään aineistonhallintaan, josta esimerkkinä Science Europen ohje Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management. Huolehtimalla siitä, että suomalainen linjaus vastaa kansainvälistä kehitystä, kotimainen tutkimusyhteisö on mukana luomassa yhteisiä kansainvälisiä käytäntöjä tällä nopeasti laajenevalla ja kehittyvällä alueella. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön, esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC) ja Research Data Alliance (RDA) -yhteisöissä. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu vuoropuheluun, josta voi omaksua hyviä käytäntöjä ja jossa voi olla mukana luomassa toimivia ratkaisuja.

Riskit ja uhat

Linjaukseen sisältyy tunnistettuja riskejä. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaaminen pohjautuu hyvälle aineistonhallinnalle. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen vaatii kuitenkin resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia koko tutkimusaineiston ja -menetelmien elinkaaren aikana. Jotta resursseja olisi käytettävissä koko elinkaaren aikana, erilaisissa rooleissa toimivien organisaatioiden olisi sitouduttava resurssien ylläpitämiseen. Toisaalta palveluihin panostaminen edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä.

Tutkijat kantavat huolta arkaluontoisten ja luottamuksellisten (esimerkiksi henkilötiedot) tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisesta. Tämän vuoksi tulee ottaa huomioon erilaiset avaamisen asteet ja tutkijan ensikäyttöoikeus. Joissakin tapauksissa riittää kuvailutiedon avaaminen. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisessa nousevat esille niihin liittyvät juridiset kysymykset (esimerkiksi sopimukselliset) sekä tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin liittyvä tutkijan oikeusturva.

Tutkimusrahoittajat ja tiedekustantajat edellyttävät yhä enenevässä määrin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista. Rahoituksen hakijoiden osalta riskinä on, että tutkimusrahoituksen määrä laskee tai rahoitusta peritään takaisin, jos aineistoja ei voi avata. Puuttuvat palvelut ja infrastruktuurit sekä puutteellinen osaaminen ovat syitä siihen, että tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei avata. Myös lainsäädännölliset, eettiset ja sopimukselliset rajoitteet voivat estää avaamisen.

Linjauksen rakenne ja tausta

Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän erikseen kokoama työryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. 'in valtuuskunta (2019): Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus – Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025 (1). Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2019. doi.org/10.23847/isbn.9789525995206. Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2020): Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2020. doi.org/10.23847/isbn.9789525995237. Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (2014–2017) keskeiset linjaukset ja julkaisut: https://avointiede.fi/fi/linjaukset-ja-aineistot/kotimaiset-linjaukset/att-hankkeen-keskeiset-linjaukset-ja-julkaisut. Finnish Committee for Research Data (2018): Tracing Data: Data citation roadmap for Finland. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804106446. Fuchs, S. & Kuusniemi, M. E. (2018): Making a research project understandable – Guide for data documentation. doi.org/10.5281/zenodo.1914401 Parland-von Essen, J., Fält, K., Maalick, Z., Alonen, M., & Gonzalez, E. (2018). Supporting FAIR data: Categorization of research data as a tool in data management. Informaatiotutkimus, 37(4). doi.org/10.23978/inf.77419. Tuuli-projekti (2019): Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. [Zenodo] doi.org/10.5281/zenodo.3247282. UNIFI (2018): Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma. https://www.unifi.fi/wp-content/uploads/2019/04/UNIFI_Avoimen_tieteen_ja_datan_toimenpideohjelma.pdf.

Sanasto

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).

Tutkimusdata: Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).

Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Tutkimusdatan avoimuus: Tutkimusdatan avoimuudella tarkoitetaan tässä linjauksessa sitä, että tutkimusdata on toisten tutkijoiden löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Tutkimusdatan avoin saatavuus edellyttää hyvää ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatan uudelleenkäyttöä tuetaan lisensseillä tai sen käyttö voi edellyttää asianmukaista tutkimuslupaa. Henkilötietoja sisältävän, sensitiivisen tai luottamuksellisen tutkimusdatan vastuullinen käsittely edellyttää tutkijalta niin lainsäädännön kuin hyvien tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamista. Tällaisissa tapauksissa on usein kuitenkin mahdollista avata tutkimusdatan kuvailutiedot eli metadata sekä tarjota muille tutkijoille pääsy aineistoon erillisellä aineiston luovutussopimuksella.

Tutkimusdatan hyvä ja vastuullinen hallinta: Tässä linjauksessa tutkimusdatan hyvällä hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusdata ja siihen liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on “luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökelpoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan”. Lisäksi nimenomaan avoimen tieteen mukainen tutkimusdatan hyvä hallinta tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa huomioidaan “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaate, FAIR-periaatteet sekä vastuullisuuden periaate. Tutkimusdatan hyvä hallinta on sen avoimen saatavuuden välttämätön edellytys. Tutkimusdatan hyvää hallintaa arvioidaan seuraavien näkökulmien pohjalta:

1. Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate edellyttää, että kaikki, mikä voidaan avata julkiseksi ja uudelleen käytettäväksi, myös avataan. Vastaavasti sellainen, mitä ei voida julkistaa ja jakaa, suojataan ja säilytetään turvallisesti. Se kumpaan ryhmään tutkimusdata kuuluu, on viime kädessä tutkijan vastuulla. Avaamatta jättäminen edellyttää aina perusteen.
2. FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta:
   • löydettävää (Findable)
   • saavutettavaa (Accessible)
   • yhteentoimivaa (Interoperable)
   • uudelleenkäytettävää (Reusable).

   FAIR-periaatteiden mukainen tutkimusdata ja metadata ovat semanttisesti yhteentoimivia, eli niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia. Täysin FAIR-periaatteiden mukainen data ei ole vielä useimmilla aloilla mahdollista osaamisen ja palveluiden puutteista tai datan luonteesta johtuen.

3. Vastuullisella datan hallinnalla tarkoitetaan tässä linjauksessa:
   • tutkimusalan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
   • tutkimuseettisten periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
   • lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista
   • tietoturvan ja tietosuojan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista.

   Aineistojen avoimuuden kaikkien muotojen edellytyksenä on vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa. Tutkimusdatan vastuullinen hallinta ja sitä kautta syntyvä mahdollisuus tutkimusaineiston avaamiseen ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä.

Linjaustyöryhmän jäsenet

• Minna Ala-Mantila, CSC
• Nina Edgren-Henrichson, Svenska litteratursällskapet i Finland
• Pamela Gustavsson, Svenska litteratursällskapet i Finland
• Kaisa Hakkila, Turun yliopisto
• Anne Holappa, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys
• Outi Hupaniittu, Suomalaisen kirjallisuuden seura
• Nina Järviö, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. –03/2020)
• Meri-Tuulia Kaarakainen, Turun yliopisto
• Miki Kallio, Oulun yliopisto
• Anu Kantola, Luonnonvarakeskus
• Liisa Karlsson, Helsingin yliopisto
• Olli-Pekka Kaurahalme, Turun yliopisto
• Joona Koiranen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Tuija Korhonen, Helsingin yliopisto
• Mari Elisa (MEK) Kuusniemi, Helsingin yliopisto/Tuuli
• Hanna Lahdenperä, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. 05/2020–)
• Heidi Laine, CSC
• Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
• Riku Louhimo, Työterveyslaitos
• Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto
• Juhani Naskali, Turun yliopisto
• Anssi Neuvonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT
• Maria Niku, Suomalaisen kirjallisuuden seura
• Tiina Nokkala, Turun ammattikorkeakoulu
• Elina Nurminen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Susanna Nykyri, Tampereen yliopisto
• Turkka Näppilä, Tampereen yliopisto
• Rainer Oesch, Helsingin yliopisto
• Pekka Orponen, Aalto-yliopisto & FCRD (pj –05/2020)
• Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Antti Pursula, CSC
• Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto
• Mari Riipinen, Turun yliopisto
• Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
• Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto (pj 05/2020–)
• Matti Ruuskanen, Turun yliopisto
• Toni Saari, Itä-Suomen yliopisto
• Jussi Salmi, Turun yliopisto
• Nina-Mari Salminen, Luonnonvarakeskus
• Hannele Seppälä, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
• Janne Seppänen, Jyväskylän yliopisto
• Tiina Sipola, Oulun yliopisto
• Anne Sunikka, Aalto-yliopisto
• Anna Suorsa, Oulun yliopisto
• Ville Tenhunen, Helsingin yliopisto, tietotekniikkakeskus
• Heidi Troberg, Vaasan yliopisto, Tritonia
• Antti Tuomi-Nikula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus
Name (sv)	Policy för öppna forskningsmaterial och -metoder
Name (en)	Open research data and methods
Description (fi)	Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa.
Description (sv)	Policyn för öppna forskningsmaterial och -metoder består av strategiska principer samt två delpolicyer som fastställer mål och åtgärder för respektive delområde. De strategiska principerna drar upp generella ramar för strävan efter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder. De utgör viktiga principer som forskningssamfundet bör hålla fast vid i strävan efter öppenhet.
Description (en)	This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness.
Field	Domain:Data
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part	Tutkimusdatan avoin saatavuus
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus	Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder	Responsible management of research data and methods	Periaate	show / edit
2	Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut	Datahanteringens infrastrukturer och tjänster	Data management infrastructures and services	Periaate	show / edit
3	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet	Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder	Incentives for opening of research data and methods	Periaate	show / edit

Add new section

Suomalaisen tieteellisen tutkimusyhteisön muodostavat:

• yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja

• suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine tutkijoineen

• suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot

• suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC

• suomalaiset tieteelliset seurat

• suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat

• suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot

• suomalaiset tieteelliset kustantajat.

Tutkimusaineisto (on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).

Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).

Med metadata avses beskrivande och sammanfattande information om forskningsmaterialets kontext, innehåll och struktur, behandling och/eller hantering samt insamling av det.

Metadata or descriptive information refers to the context, content and structure, management and/or processing of research data and information describing and summarising its compilation.

Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Tutkimusdatan avoimuudella tarkoitetaan tässä linjauksessa sitä, että tutkimusdata on toisten tutkijoiden löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Tutkimusdatan avoin saatavuus edellyttää hyvää ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatan uudelleenkäyttöä tuetaan lisensseillä tai sen käyttö voi edellyttää asianmukaista tutkimuslupaa. Henkilötietoja sisältävän, sensitiivisen tai luottamuksellisen tutkimusdatan vastuullinen käsittely edellyttää tutkijalta niin lainsäädännön kuin hyvien tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamista. Tällaisissa tapauksissa on usein kuitenkin mahdollista avata tutkimusdatan kuvailutiedot eli metadata sekä tarjota muille tutkijoille pääsy aineistoon erillisellä aineiston luovutussopimuksella.

Tässä linjauksessa tutkimusdatan hyvällä hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusdata ja siihen liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on “luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökelpoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan”. Lisäksi nimenomaan avoimen tieteen mukainen tutkimusdatan hyvä hallinta tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa huomioidaan “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaate, FAIR-periaatteet sekä vastuullisuuden periaate. Tutkimusdatan hyvä hallinta on sen avoimen saatavuuden välttämätön edellytys. Tutkimusdatan hyvää hallintaa arvioidaan seuraavien näkökulmien pohjalta:

1. Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate edellyttää, että kaikki, mikä voidaan avata julkiseksi ja uudelleen käytettäväksi, myös avataan. Vastaavasti sellainen, mitä ei voida julkistaa ja jakaa, suojataan ja säilytetään turvallisesti. Se kumpaan ryhmään tutkimusdata kuuluu, on viime kädessä tutkijan vastuulla. Avaamatta jättäminen edellyttää aina perusteen.
2. FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta:
   • löydettävää (Findable)
   • saavutettavaa (Accessible)
   • yhteentoimivaa (Interoperable)
   • uudelleenkäytettävää (Reusable).

   FAIR-periaatteiden mukainen tutkimusdata ja metadata ovat semanttisesti yhteentoimivia, eli niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia. Täysin FAIR-periaatteiden mukainen data ei ole vielä useimmilla aloilla mahdollista osaamisen ja palveluiden puutteista tai datan luonteesta johtuen.

3. Vastuullisella datan hallinnalla tarkoitetaan tässä linjauksessa:
   • tutkimusalan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
   • tutkimuseettisten periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
   • lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista
   • tietoturvan ja tietosuojan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista.

   Aineistojen avoimuuden kaikkien muotojen edellytyksenä on vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa. Tutkimusdatan vastuullinen hallinta ja sitä kautta syntyvä mahdollisuus tutkimusaineiston avaamiseen ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä.

FAIR-periaatteiden tavoite on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). Tämä tehostaa tiedon saatavuutta ja edistää tieteellisiä löytöjä. (AVOTT 2023, 34.)

Forskningsmaterial (research material) är en resurs som forskare eller forskargrupper använder under forskningsprocessen, dvs. basmaterial i digital, analog eller fysisk form för vetenskaplig eller konstnärlig forskning. Forskningsmaterial är ett bredare begrepp än forskningsdata och täcker till exempel källor (t.ex. dokument) och prov (t.ex. blodprov, mossor).

Med incitament avses direkt motivation genom uppskattning, till exempel bedömningskriterier, utmärkelser eller belöningar.