Ero sivun ”Aineistot” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
__TOC__ | __TOC__ | ||
= Linjauksen päämäärä = | ==Linjauksen päämäärä== | ||
Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi. | Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi. | ||
= Johdanto = | ==Johdanto== | ||
Tämä linjaus koostuu osalinjauksista, joista ensimmäisenä valmistuu tutkimusdataa koskeva osalinjaus keväällä 2021. Tutkimusmenetelmiä koskevan osalinjauksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tässä osalinjauksessa on tarkoitus käsitellä koodeja ja ohjelmistoja. | Tämä linjaus koostuu osalinjauksista, joista ensimmäisenä valmistuu tutkimusdataa koskeva osalinjaus keväällä 2021. Tutkimusmenetelmiä koskevan osalinjauksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tässä osalinjauksessa on tarkoitus käsitellä koodeja ja ohjelmistoja. | ||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tulee edistää taloudellisesti kestävällä tavalla. Taloudellisesti kestävä avoimuuden edistäminen merkitsee sitä, että keskeiset avoimen tieteen infrastruktuurit ovat voittoa tavoittelemattomia. Suomessa julkisilla varoilla tuotettujen tutkimusaineistojen tulee olla kaikkien avoimesti hyödynnettävissä. | Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tulee edistää taloudellisesti kestävällä tavalla. Taloudellisesti kestävä avoimuuden edistäminen merkitsee sitä, että keskeiset avoimen tieteen infrastruktuurit ovat voittoa tavoittelemattomia. Suomessa julkisilla varoilla tuotettujen tutkimusaineistojen tulee olla kaikkien avoimesti hyödynnettävissä. | ||
== Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu== | ===Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu=== | ||
Linjaus perustuu tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Sen tavoitteena on tukea avoimen tieteen päämäärää ja lisätä tutkimuksen vapautta sekä tutkijan mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa. Tutkijan vastuulla on tehdä laadullisesti parasta mahdollista tutkimusta, johon sisältyy vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien käsittely. Tutkimusaineistolle ja -menetelmille valitaan sellainen repositorio, joka parhaiten sopii kullekin kokonaisuudelle ja tarjoaa FAIR-periaatteiden mukaisen palvelun. Avoimen saatavuuden tarkoituksena on mahdollistaa tutkimusaineistojen ja -menetelmien mahdollisimman vapaa jatkokäyttö. Avoimuuden astetta voidaan rajoittaa perustelluista syistä. | Linjaus perustuu tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Sen tavoitteena on tukea avoimen tieteen päämäärää ja lisätä tutkimuksen vapautta sekä tutkijan mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa. Tutkijan vastuulla on tehdä laadullisesti parasta mahdollista tutkimusta, johon sisältyy vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien käsittely. Tutkimusaineistolle ja -menetelmille valitaan sellainen repositorio, joka parhaiten sopii kullekin kokonaisuudelle ja tarjoaa FAIR-periaatteiden mukaisen palvelun. Avoimen saatavuuden tarkoituksena on mahdollistaa tutkimusaineistojen ja -menetelmien mahdollisimman vapaa jatkokäyttö. Avoimuuden astetta voidaan rajoittaa perustelluista syistä. | ||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Tutkimusyhteisön tulee taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle osaaminen, kannustimet, resurssit ja rakenteet (kuten infrastruktuurit ja palvelut) tavalla, joka tukee ja kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta. | Tutkimusyhteisön tulee taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle osaaminen, kannustimet, resurssit ja rakenteet (kuten infrastruktuurit ja palvelut) tavalla, joka tukee ja kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta. | ||
==Kansainvälinen viitekehys== | ===Kansainvälinen viitekehys=== | ||
Tämän linjauksen laatimisessa on hyödynnetty sitä laajaa kotimaista ja kansainvälistä työtä, jota tutkimusaineiston avoimuuden edistämiseksi tehdään ja on tehty. Hyviä yhteenvetoja tästä työstä ovat esimerkiksi Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018) ja Euroopan komission julkaisema loppuraportti Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018). Toimintaympäristöä muovaa myös datan avoimuutta koskeva nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi. | Tämän linjauksen laatimisessa on hyödynnetty sitä laajaa kotimaista ja kansainvälistä työtä, jota tutkimusaineiston avoimuuden edistämiseksi tehdään ja on tehty. Hyviä yhteenvetoja tästä työstä ovat esimerkiksi Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018) ja Euroopan komission julkaisema loppuraportti Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018). Toimintaympäristöä muovaa myös datan avoimuutta koskeva nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi. | ||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Huolehtimalla siitä, että suomalainen linjaus vastaa kansainvälistä kehitystä, kotimainen tutkimusyhteisö on mukana luomassa yhteisiä kansainvälisiä käytäntöjä tällä nopeasti laajenevalla ja kehittyvällä alueella. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön, esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC) ja Research Data Alliance (RDA) -yhteisöissä. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu vuoropuheluun, josta voi omaksua hyviä käytäntöjä ja jossa voi olla mukana luomassa toimivia ratkaisuja. | Huolehtimalla siitä, että suomalainen linjaus vastaa kansainvälistä kehitystä, kotimainen tutkimusyhteisö on mukana luomassa yhteisiä kansainvälisiä käytäntöjä tällä nopeasti laajenevalla ja kehittyvällä alueella. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön, esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC) ja Research Data Alliance (RDA) -yhteisöissä. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu vuoropuheluun, josta voi omaksua hyviä käytäntöjä ja jossa voi olla mukana luomassa toimivia ratkaisuja. | ||
==Riskit ja uhat== | ===Riskit ja uhat=== | ||
Linjaukseen sisältyy tunnistettuja riskejä. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaaminen pohjautuu hyvälle aineistonhallinnalle. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen vaatii kuitenkin resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia koko tutkimusaineiston ja -menetelmien elinkaaren aikana. Jotta resursseja olisi käytettävissä koko elinkaaren aikana, erilaisissa rooleissa toimivien organisaatioiden olisi sitouduttava resurssien ylläpitämiseen. Toisaalta palveluihin panostaminen edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä. | Linjaukseen sisältyy tunnistettuja riskejä. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaaminen pohjautuu hyvälle aineistonhallinnalle. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen vaatii kuitenkin resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia koko tutkimusaineiston ja -menetelmien elinkaaren aikana. Jotta resursseja olisi käytettävissä koko elinkaaren aikana, erilaisissa rooleissa toimivien organisaatioiden olisi sitouduttava resurssien ylläpitämiseen. Toisaalta palveluihin panostaminen edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä. | ||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
Tutkimusrahoittajat ja tiedekustantajat edellyttävät yhä enenevässä määrin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista. Rahoituksen hakijoiden osalta riskinä on, että tutkimusrahoituksen määrä laskee tai rahoitusta peritään takaisin, jos aineistoja ei voi avata. Puuttuvat palvelut ja infrastruktuurit sekä puutteellinen osaaminen ovat syitä siihen, että tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei avata. Myös lainsäädännölliset, eettiset ja sopimukselliset rajoitteet voivat estää avaamisen. | Tutkimusrahoittajat ja tiedekustantajat edellyttävät yhä enenevässä määrin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista. Rahoituksen hakijoiden osalta riskinä on, että tutkimusrahoituksen määrä laskee tai rahoitusta peritään takaisin, jos aineistoja ei voi avata. Puuttuvat palvelut ja infrastruktuurit sekä puutteellinen osaaminen ovat syitä siihen, että tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei avata. Myös lainsäädännölliset, eettiset ja sopimukselliset rajoitteet voivat estää avaamisen. | ||
==Linjauksen rakenne ja tausta== | ===Linjauksen rakenne ja tausta=== | ||
Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän erikseen kokoama työryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025. | Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän erikseen kokoama työryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025. | ||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
Linjauksessa käytetty sanasto (ks. Liite 1) tukee dokumentin luettavuutta ja riittävää ymmärrettävyyttä. Aihepiirin sanasto on erilaista eri tieteenaloilla, ja myös lainsäädännössä termit ja niiden käännökset vaihtelevat paljon. Käytetyt termit määritellään eri yhteyksissä toisistaan poikkeavilla tavoilla. Tieteenalojen erilaisuudesta johtuen yhtenäistä sanastoa on haastavaa luoda. | Linjauksessa käytetty sanasto (ks. Liite 1) tukee dokumentin luettavuutta ja riittävää ymmärrettävyyttä. Aihepiirin sanasto on erilaista eri tieteenaloilla, ja myös lainsäädännössä termit ja niiden käännökset vaihtelevat paljon. Käytetyt termit määritellään eri yhteyksissä toisistaan poikkeavilla tavoilla. Tieteenalojen erilaisuudesta johtuen yhtenäistä sanastoa on haastavaa luoda. | ||
==Toimeenpano ja seuranta== | ===Toimeenpano ja seuranta=== | ||
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus valmistuu keväällä 2021, ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus keväällä 2022. Koko linjaus osalinjauksineen tarkistetaan viimeistään vuonna 2025. | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus valmistuu keväällä 2021, ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus keväällä 2022. Koko linjaus osalinjauksineen tarkistetaan viimeistään vuonna 2025. | ||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden tai toimeenpanon seurantamekanismit tulevat olemaan osa kehitteillä olevaa kansallista avoimen tieteen seurantaa. | Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden tai toimeenpanon seurantamekanismit tulevat olemaan osa kehitteillä olevaa kansallista avoimen tieteen seurantaa. | ||
=Strategiset periaatteet= | ==Strategiset periaatteet== | ||
{{DocumentSections2|Principle|{{SUBPAGENAME}}|{{ROOTPAGENAME}} }} | {{DocumentSections2|Principle|{{SUBPAGENAME}}|{{ROOTPAGENAME}} }} | ||
=Linjaustyöryhmän jäsenet= | {{Tutkimusdatan avoin saatavuus&action=edit}} | ||
==Linjaustyöryhmän jäsenet== | |||
*Minna Ala-Mantila, CSC | *Minna Ala-Mantila, CSC | ||
Versio 1. marraskuuta 2022 kello 19.08
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus, Tutkimusdatan avoin saatavuus, Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus
Linjauksen päämäärä
Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.
Johdanto
Tämä linjaus koostuu osalinjauksista, joista ensimmäisenä valmistuu tutkimusdataa koskeva osalinjaus keväällä 2021. Tutkimusmenetelmiä koskevan osalinjauksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tässä osalinjauksessa on tarkoitus käsitellä koodeja ja ohjelmistoja.
Yleisellä tasolla tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus ja hyvä hallinta parantavat mahdollisuuksia tutkimusten todentamiseen sekä edistävät olemassa olevien aineistojen ja menetelmien tarkoituksenmukaista uudelleenkäyttöä. Avoimuus lisää globaalia yhdenvertaisuutta, koska tutkimusaineistoja tarjotaan maailmanlaajuisesti tutkijoiden käyttöön. Tämä puolestaan edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä. Aineistojen ja menetelmien avoimuuteen liittyy merkittäviä tutkimuseettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä rajoitteita, jotka tutkijoiden ja muiden aineistonhallinnan parissa työskentelevien tulee tuntea.
Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tulee edistää taloudellisesti kestävällä tavalla. Taloudellisesti kestävä avoimuuden edistäminen merkitsee sitä, että keskeiset avoimen tieteen infrastruktuurit ovat voittoa tavoittelemattomia. Suomessa julkisilla varoilla tuotettujen tutkimusaineistojen tulee olla kaikkien avoimesti hyödynnettävissä.
Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu
Linjaus perustuu tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Sen tavoitteena on tukea avoimen tieteen päämäärää ja lisätä tutkimuksen vapautta sekä tutkijan mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa. Tutkijan vastuulla on tehdä laadullisesti parasta mahdollista tutkimusta, johon sisältyy vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien käsittely. Tutkimusaineistolle ja -menetelmille valitaan sellainen repositorio, joka parhaiten sopii kullekin kokonaisuudelle ja tarjoaa FAIR-periaatteiden mukaisen palvelun. Avoimen saatavuuden tarkoituksena on mahdollistaa tutkimusaineistojen ja -menetelmien mahdollisimman vapaa jatkokäyttö. Avoimuuden astetta voidaan rajoittaa perustelluista syistä.
Tutkimusyhteisön tulee taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle osaaminen, kannustimet, resurssit ja rakenteet (kuten infrastruktuurit ja palvelut) tavalla, joka tukee ja kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta.
Kansainvälinen viitekehys
Tämän linjauksen laatimisessa on hyödynnetty sitä laajaa kotimaista ja kansainvälistä työtä, jota tutkimusaineiston avoimuuden edistämiseksi tehdään ja on tehty. Hyviä yhteenvetoja tästä työstä ovat esimerkiksi Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018) ja Euroopan komission julkaisema loppuraportti Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018). Toimintaympäristöä muovaa myös datan avoimuutta koskeva nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi.
Tiedekustantajat vaativat tutkimusjulkaisujen kirjoittajilta tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta. Tiedekustantajat myös tarjoavat tai edellyttävät kirjoittajilta tutkimusaineistojen tai -menetelmien tallentamista repositorioihin, jotka voivat olla suljettuja, avoimia tai maksumuurien takana.
Rahoittajat edellyttävät tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista, ja se kytkeytyy läheisesti hyvään aineistonhallintaan, josta esimerkkinä Science Europen ohje Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management. Huolehtimalla siitä, että suomalainen linjaus vastaa kansainvälistä kehitystä, kotimainen tutkimusyhteisö on mukana luomassa yhteisiä kansainvälisiä käytäntöjä tällä nopeasti laajenevalla ja kehittyvällä alueella. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön, esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC) ja Research Data Alliance (RDA) -yhteisöissä. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu vuoropuheluun, josta voi omaksua hyviä käytäntöjä ja jossa voi olla mukana luomassa toimivia ratkaisuja.
Riskit ja uhat
Linjaukseen sisältyy tunnistettuja riskejä. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaaminen pohjautuu hyvälle aineistonhallinnalle. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen vaatii kuitenkin resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia koko tutkimusaineiston ja -menetelmien elinkaaren aikana. Jotta resursseja olisi käytettävissä koko elinkaaren aikana, erilaisissa rooleissa toimivien organisaatioiden olisi sitouduttava resurssien ylläpitämiseen. Toisaalta palveluihin panostaminen edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä.
Tutkijat kantavat huolta arkaluontoisten ja luottamuksellisten (esimerkiksi henkilötiedot) tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisesta. Tämän vuoksi tulee ottaa huomioon erilaiset avaamisen asteet ja tutkijan ensikäyttöoikeus. Joissakin tapauksissa riittää kuvailutiedon avaaminen. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisessa nousevat esille niihin liittyvät juridiset kysymykset (esimerkiksi sopimukselliset) sekä tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin liittyvä tutkijan oikeusturva.
Tutkimusrahoittajat ja tiedekustantajat edellyttävät yhä enenevässä määrin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista. Rahoituksen hakijoiden osalta riskinä on, että tutkimusrahoituksen määrä laskee tai rahoitusta peritään takaisin, jos aineistoja ei voi avata. Puuttuvat palvelut ja infrastruktuurit sekä puutteellinen osaaminen ovat syitä siihen, että tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei avata. Myös lainsäädännölliset, eettiset ja sopimukselliset rajoitteet voivat estää avaamisen.
Linjauksen rakenne ja tausta
Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän erikseen kokoama työryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025.
Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja, spesifejä ja mitattavia tavoitetasoja avoimuudelle. Tavoitteille listataan myös niiden saavuttamiseen tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.
Linjauksessa käytetty sanasto (ks. Liite 1) tukee dokumentin luettavuutta ja riittävää ymmärrettävyyttä. Aihepiirin sanasto on erilaista eri tieteenaloilla, ja myös lainsäädännössä termit ja niiden käännökset vaihtelevat paljon. Käytetyt termit määritellään eri yhteyksissä toisistaan poikkeavilla tavoilla. Tieteenalojen erilaisuudesta johtuen yhtenäistä sanastoa on haastavaa luoda.
Toimeenpano ja seuranta
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus valmistuu keväällä 2021, ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus keväällä 2022. Koko linjaus osalinjauksineen tarkistetaan viimeistään vuonna 2025.
Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden tai toimeenpanon seurantamekanismit tulevat olemaan osa kehitteillä olevaa kansallista avoimen tieteen seurantaa.
Strategiset periaatteet
Periaate 1: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus
Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallitaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanne: Vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinta on keskeisin edellytys niiden avaamiselle. Tutkimusyhteisö on tunnistanut puutteita toimintatavoissa.
- Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Periaate 2: Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut
Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2021 aikana Avoimen tieteen koordinaatio määrittelee yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja palveluntuottajien kanssa minimitason aineistonhallinnan infrastruktuureille ja palveluille.
- Jatkuva seuranta: Avoimen tieteen koordinaatio laatii viimeistään vuonna 2022 arviointimallinAineistot-alaviite-8, jota voidaan jatkossa hyödyntää arviointivälineenä organisaatioiden säännöllisessä itsearvioinnissa. Jatkuva seuranta selvitetään osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Periaate 3: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet
Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoon ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineiston ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se voi tukea tutkijan meritoitumista.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanne: Viimeistään vuonna 2022 Avoimen tieteen koordinaatio laatii suosituksen hyvistä käytännöistä eli siitä, kuinka hyvän datanhallinnan edistäminen, tutkimusdataan liittyvä työ ja tutkimusdatan avaaminen huomioidaan tutkijan työssä ja kuinka näitä ansioita arvostetaan.
- Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Template:Tutkimusdatan avoin saatavuus&action=edit
Linjaustyöryhmän jäsenet
- Minna Ala-Mantila, CSC
- Nina Edgren-Henrichson, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Pamela Gustavsson, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Kaisa Hakkila, Turun yliopisto
- Anne Holappa, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys
- Outi Hupaniittu, Suomalaisen kirjallisuuden seura
- Nina Järviö, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. –03/2020)
- Meri-Tuulia Kaarakainen, Turun yliopisto
- Miki Kallio, Oulun yliopisto
- Anu Kantola, Luonnonvarakeskus
- Liisa Karlsson, Helsingin yliopisto
- Olli-Pekka Kaurahalme, Turun yliopisto
- Joona Koiranen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Tuija Korhonen, Helsingin yliopisto
- Mari Elisa (MEK) Kuusniemi, Helsingin yliopisto/Tuuli
- Hanna Lahdenperä, Tieteellisten seurain valtuuskunta (siht. 05/2020–)
- Heidi Laine, CSC
- Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
- Riku Louhimo, Työterveyslaitos
- Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto
- Juhani Naskali, Turun yliopisto
- Anssi Neuvonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT
- Maria Niku, Suomalaisen kirjallisuuden seura
- Tiina Nokkala, Turun ammattikorkeakoulu
- Elina Nurminen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Susanna Nykyri, Tampereen yliopisto
- Turkka Näppilä, Tampereen yliopisto
- Rainer Oesch, Helsingin yliopisto
- Pekka Orponen, Aalto-yliopisto & FCRD (pj –05/2020)
- Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Antti Pursula, CSC
- Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto
- Mari Riipinen, Turun yliopisto
- Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
- Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto (pj 05/2020–)
- Matti Ruuskanen, Turun yliopisto
- Toni Saari, Itä-Suomen yliopisto
- Jussi Salmi, Turun yliopisto
- Nina-Mari Salminen, Luonnonvarakeskus
- Hannele Seppälä, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
- Janne Seppänen, Jyväskylän yliopisto
- Tiina Sipola, Oulun yliopisto
- Anne Sunikka, Aalto-yliopisto
- Anna Suorsa, Oulun yliopisto
- Ville Tenhunen, Helsingin yliopisto, tietotekniikkakeskus
- Heidi Troberg, Vaasan yliopisto, Tritonia
- Antti Tuomi-Nikula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus |
| Name (sv) | Policy för öppna forskningsmaterial och -metoder |
| Name (en) | Open research data and methods |
| Description (fi) | Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. |
| Description (sv) | Policyn för öppna forskningsmaterial och -metoder består av strategiska principer samt två delpolicyer som fastställer mål och åtgärder för respektive delområde. De strategiska principerna drar upp generella ramar för strävan efter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder. De utgör viktiga principer som forskningssamfundet bör hålla fast vid i strävan efter öppenhet. |
| Description (en) | This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy
and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness. |
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2020 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | Tutkimusdatan avoin saatavuus |
| Is part of |
Sections
| Ordinal | Name (fi) | Name (sv) | Name (en) | Type | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus | Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder | Responsible management of research data and methods | Periaate | show / edit |
| 2 | Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut | Datahanteringens infrastrukturer och tjänster | Data management infrastructures and services | Periaate | show / edit |
| 3 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet | Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder | Incentives for opening of research data and methods | Periaate | show / edit |
Viitteet
- ^ FAIR-periaatteet koskevat tutkimusaineistojen laatua jatkokäytön näkökulmasta. Niiden tarkoituksena on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable).
- ^ Vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on skannustaa toimijoita tuottamaan eettisesti hyväksyttäviä, kestäviä ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tutkimus- ja innovaatiotuotoksia. Ks. RRI-työkalut: What does RRI Tools RRI mean?
- ^ UNESCO Recommendation on Open Science (2021.
- a b Science Europe (2018): Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management.
- a b Software Heritage (2021): Research Software gets on stage in two new European projects.
- a b FAIRCORE4EOSC (2022).
- a b Schindler D, Bensmann F, Dietze S, Krüger F. (2022): The role of software in science: a knowledge graph-based analysis of software mentions in PubMed Central. PeerJ Computer Science 8:e835.
- ^ UNESCO Recommendation on Open Science (2021).
- a b 9 Ks. myös Ministry of Higher Education, Research and Innovation, France (2021): Second French Plan for Open Science. Generalising Open Science in France 2021–2024, p. 16–19.
- ^ UNESCO Recommendation on Open Science (2021).
- ^ CERN: Open Science Policy.
- ^ EU:n avoimen tieteen linjaus (englanniksi).
- ^ Ayris, Paul; López de San Román, Alea; Maes, Katrien; Labastida, Ignasi (2018): Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change, League of European Research Universities.
- ^ Knowledge Exchange -ryhmittymän Fair Data and Software Supporting Reproducible Research (FDSR) -ryhmä.
- ^ 15 European Commission, Directorate-General for Research and Innovation (2018), Turning FAIR into reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data. Ks. myös Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Mendez, E., Lawrence, R. (2020): Progress on open science: towards a shared research knowledge system. Final report of the open science policy platform, Lawrence, R. (toim.)..
- ^ 16 Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2020): Six Recommendations for implementation of FAIR practice by the FAIR in practice task force of the European open science cloud FAIR working group.
- ^ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä.
- ^ Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2016): European charter of access for research infrastructures. Principles and guidelines for access and related services.
- ^ Myös EU:n avoimen tieteen linjaus (englanniksi) kannustaa jakamaan tutkimustuotokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa].
- ^ OpenAIRE (2020): Open Science in Horizon Europe proposal.
- ^ UNESCO Recommendation on Open Science (2021.
- ^ Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK): Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK).
- ^ ALLEA – All European Academies (2017): European Code of Conduct for Research Integrity.
- ^ Ks. esim. Strasser C, Hertweck K, Greenberg J, Taraborelli D, Vu E (2022): Ten simple rules for funding scientific open source software. PLoS Comput Biol 18(11): e1010627.
- ^ Ks. esim. van Eijnatten, J., Barker, M., Azzarà, V., Bakker, T., Katz, D.S, Martinez-Ortiz, C., Cruz, M. J. & Pang, V. (2022): Amsterdam Declaration on Funding Research Software Sustainability (0.2).
- ^ Laki julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä: ”Tutkimusaineiston julkaisijan on sallittava tutkimusaineistojen käyttö kaupallisiin tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. – – Tutkimusaineistojen käytön on oltava maksutonta.”
- ^ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä.
- ^ 28 Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio: Linjaukset ja aineistot.
- ^ Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (2022): Avoimen tieteen suositus sekä tarkistuslista tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä tehtävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
- ^ 30 Tutkimusta koskevissa suosituksissa kehotetaan yleensä välttämään sellaisten lisenssilausekkeiden käyttöä, jotka kieltävät kaupallisen käytön. Kaupallisen käytön määritteleminen on ongelmallista; sen kieltävä lisenssilauseke on epäselvä ja voi merkittävästi rajoittaa lisenssin kohteen jatkokäyttöä. Ks. esim. Facilitate Open Science Training for European Research (FOSTER) -projektin UKK ja CLARIN ERIC:in lisenssiohjeet.
- ^ Ks. EU:n avoimen tieteen linjaus (englanniksi).
- ^ Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (2020): Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus.
- ^ Euroopan unionin neuvosto (2022): Conclusions on Research Assessment and Implementation of Open Science. Ks. myös CoNOSC (2022): Summary of the European Council Conclusions on Research Assessment and Implementation of Open Science.
- ^ 35 CoARA (2022): Agreement on Reforming Research Assessment.
- ^ Aineistot-alaviite-35
- ^ Ks. esim. Strasser C, Hertweck K, Greenberg J, Taraborelli D, Vu E (2022): Ten simple rules for funding scientific open source software. PLoS Comput Biol 18(11): e1010627.